Osallisuuden tuottaminen on tärkeä näkökulma asunnottomien edunvalvontajärjestölle

Asunnottomat ihmiset perustivat oman edunvalvontajärjestön Suomeen vuonna 1986. Tavoitteena oli päästä eroon asuntolamaisista yhteismajoituksista ja järjestää kaikille mahdollisuus itsenäiseen elämään. Vailla vakinaista asuntoa ry toimi kymmenen vuotta vapaaehtoisvoimin. Ensimmäinen toiminnanjohtaja oli asunnottomuuden kokenut aktiivinen toimija, joka houkutteli päihdeongelmista kärsivät miehet ja naiset vaihtamaan pullon vasaraan ja rakentamaan oman merenrantahuvilan.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin asunnottomien määrä oli laskenut 1990-luvun huippulukemista, mutta ulkona asui ja majaili edelleen runsaasti ihmisiä ja monet käyttivät paljon erilaisia päihteitä. Vuonna 2006 löysin itseni luotsaamasta asunnottomien järjestön toimintaa. Minulle, jolla ei ollut kokemusta asunnottomuudesta, oli erityisen tärkeää, että järjestön perustaneet asunnottomat olisivat pääroolissa. 

Osallistumisen mahdollisuuksia järjestettiin sitkeästi.

Järjestimme yhdessä paljon tapahtumia ja mielenilmauksia; monet osallistuivat vahvasti päihtyneinä. Joskus tuntui, että vaikuttamisviestit hukkuivat, kun ihmiset alkoivat huudella päihtyneinä myös asiattomuuksia. Mutta osallistumisen mahdollisuuksia järjestettiin sitkeästi. Kun kaduilla ja asuntoloissa eläviä henkilöitä pyydettiin Asunnoton kansalaisena -seminaarin järjestelyihin vuonna 2009, kymmenen osallistui – kaikki tulivat paikan päälle selvin päin.

Eurooppalaisessa asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestössä Feantsassa toimi yhteiskunnallisen osallisuuden ryhmä, jossa osalla asunnottomuuden asiantuntijoista oli kokemusta siitä. Ryhmä jaotteli osallisuuden tasot asunnottomien palveluissa: heikoimmillaan se on informaation välittämistä, parhaimmillaan vallan jakamista tai sen täyttä antamista osallistujalle.

Se toimitti kaksi osallisuuden työkirjaa, järjesti eurooppalaisen seminaarin, koulutti ympäri Eurooppaa ja laittoi alulle asunnottomien oman Homeless People -vaikuttamisverkoston.

Saman pöydän ääressä saattoi istua putkimies, arkkitehti, kunnan asuntoasioista vastaava ja asunnottomuutta kokenut. 

Eurooppalaisen työn innoittamana ideoitiin Omat avaimet -hanke, johon palkattiin asunnottomuutta kokeneita suunnittelemaan asunnottomien palveluita. Saman pöydän ääressä saattoi istua putkimies, arkkitehti, kunnan asuntoasioista vastaava ja asunnottomuutta kokenut. 

Ulkomaita myöten ihmeteltiin, että asumisyksikön suunnittelukilpailun projektipäälliköksi tai asunnottomuusohjelman ohjausryhmän jäseneksi ministeriöön voitiin Suomessa valita asunnottomuutta kokenut. Heitä palkattiin myös kouluttamaan ammattilaisia ja mentoroimaan asunnottomuutta kokeneita. 

Kokemusasiantuntijuus oli tullut jäädäkseen. Jatkossakin asunnottomuustyössä osallisuuden ytimessä tulee olla täyden vallan antaminen ihmiselle itselleen.

Sanna Tiivola on Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja. Hän toimi Feantsan hallituksessa ja yhteiskunnallisen osallisuuden työryhmässä vuosina 2007–2017.

Pääkirjoitus on julkaistu Tiimi-lehdessä 3/2021.

PIENI PYYNTÖ SINULLE: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Pyydämme, että tilaisit Tiimin printtiversion. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa. Tilauslomakkeen löydät tämän sivun alalaidasta. Tervetuloa Tiimin lukijaksi!