23.10.2024 | Näkökulma
Tarja Virolainen
Pettymyksiä paetaan raha- ja digipelaamiseen – ohjaako teknologia ihmisyyttämme?
”Vaikka teknologia on tuonut meille paljon hyvää, sen vaikutus esimerkiksi todellisuuspakoiseen raha- ja digipelaamiseen on ollut suuri”, kirjoittaa toimitusjohtajamme Hannu Jouhki. Hän tutkii eskapismin ja raha- ja digipelaamisen yhteyttä vasta julkaistussa tutkimusartikkelissaan ja Tampereen yliopiston Rahapelit digiajassa -hankkeessa.
Elämme nykyään tavalla, jonka nerokkaat ohjelmistosuunnittelijat ja teknologiakehittäjät ovat puolestamme päättäneet; toimimme pudotusvalikoiden, komentojen ja käskyjen mukaan. Teknologia on alkanut ohjata vahvasti, miten me ihmisinä toimimme. Asiantuntijatyön mitattavuus ja vaatimukset ovat kasvaneet; uudet käyttöliittymät, järjestelmät ja raportointikaavakkeet vaativat ihmiseltä kognitiivista ponnistelua ja vievät energiaa ja aikaa ydintehtäviltä.
Kaikkien aivot eivät toimi saman logiikan mukaan, mikä voi nostaa turhautumisen, pettymyksen ja kyynisyyden tunteet pintaan. Tässä ajassa eläminen saattaa suorastaan puristaa vannetta pään ympärillä, ja ajatukset halutaan saada edes hetkeksi muualle. Samaan aikaan myös erilaiset riippuvuudet ovat yleistyneet. Herää kysymys: miten ihminen purkaa teknoympäristön aiheuttamaa turhaumaa?
Yksi väylä paeta tosielämän harmitusta ja ongelmia on mielihyvähakuinen käyttäytyminen eli halu kokea nopeita hyvänolon tunteita. Jos ihminen pakenee toistuvasti ongelmiaan mielihyvähakuisesti, saattaa tapa johtaa riippuvuuteen. Vaikka addiktio ja todellisuuspako ovat kaksi eri asiaa, niillä on tutkitusti selvä yhteys.
Impulsiivisuus ja avoimuus ennustavat todellisuuspakoa
Olen tutkinut riippuvuuksien ja todellisuuspaon yhteyttä jo pidempään. Alkoholitutkimussäätiön rahoittamassa Rahapelit digiajassa -hankkeessa tutkimme muiden teemojen ohella todellisuuspaon yhteyttä liialliseen raha- ja digipelaamiseen Tampereen yliopiston professori Atte Oksasen johdolla.
International Journal of Mental Health and Addiction julkaisi tutkimustuloksemme, jotka osoittavat, että pettymykset autonomian eli valinnanvapauden ja kompetenssin eli kyvykkyyden kokemuksissa voivat johtaa siihen, että ihminen pakenee todellisuutta ja arjen ongelmia pelaamalla raha- ja digipelejä.
Keitä eskapistit ovat, siitäkin saimme uutta tietoa. Tutkimuksessamme selvisi, että persoonallisuuspiirteistä impulsiivisuus ja avoimuus ennustavat todellisuuspakoa. Eskapismia on tutkittu digi- ja rahapelaamisen yhteydessä aiemminkin, mutta näin laaja otos ja useassa vaiheessa toteutettu kysely vahvistavat löydöstemme merkittävyyttä.
Nuoret ovat riskiryhmässä – tutkimuksesta tukea työhyvinvointiin
Usein todellisuuspako yhdistetään siihen, että ihminen haluaa purkaa stressiä. Eskapismi on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, johon liittyy niin psykologisia, yhteiskunnallisia kuin päivittäiseen elämäänkin liittyviä aspekteja.
Vaikka teknologia on tuonut meille paljon hyvää, on sen vaikutus esimerkiksi todellisuuspakoiseen rahapelaamiseen ollut massiivinen. Pelaamisen koukuttavuus on huomattu; kaikenlaisten asioiden ja palveluiden pelillistäminen on ollut jo pitkään trendikästä. Tarkoituksena on viihdyttää ja sitouttaa ihmiset pysymään palveluiden ja pelien parissa.
Haasteena on, että riskiryhmässä ovat etenkin nuoret ja nuoret aikuiset, joiden elämään saattaa kasaantua psykologista kuormaa; aloitetaan opinnot, muutetaan pois kotoa, etsitään ammatti-identiteettiä ja luodaan uutta parisuhdetta. Kun tosielämä ahdistaa, online- ja videopelien parissa saattaa kulua yllättäen ilta, jos toinenkin – eskapismi voi johtaa riippuvuuteen
Miten pidämme kiinni ihmisyydestä riippuvuuksien kasvaessa teknologisen kehityksen keskellä, tässä meillä on vielä paljon opittavaa, ja tutkittavaa. Esimerkiksi eskapismin ja riippuvuuksien tutkiminen työpaikoilla voisi auttaa organisaatioita luomaan keinoja turvata autonomiaa ja tukea kompetenssia – rakentamaan hyvinvoivia työyhteisöjä.
Faktaa tutkimuksesta
- International Journal of Mental Health and Addictionin julkaisema tutkimusartikkeli on osa Alkoholitutkimussäätiön rahoittamaa Rahapelit digiajassa -hanketta. Hankkeen päätutkijana toimii Tampereen yliopiston professori Atte Oksanen. Jouhkin ja Oksasen lisäksi tutkimusjulkaisussa ovat mukana Iina Savolainen, Heli Hagfors ja Ilkka Vuorinen.
- Tutkimus toteutettiin aikuisväestöä edustavalla otoksella viiden vaiheen pitkittäiskyselynä vuosina 2021–2023. Tutkimukseen osallistui 1 530 suomalaista, 18–75-vuotiasta henkilöä.
Tutustu tutkimusjulkaisuun
Jouhki, H., Savolainen, I., Hagfors, H., Vuorinen, I., & Oksanen, A. (2024). What are escapists made of, and what does it have to do with excessive gambling and gaming? International Journal of Mental Health and Addiction
Tykkää, jaa