Mikko Salasuon kolumni: Millainen on nuorten kesä 2021?

Maailma on täynnä hienoja lauluja nuoruuden kesistä. Brian Adamsin jättihitissä muistellaan kesää 1969, josta kitara ja ensirakkaus tekivät ikimuistoisen. Eddie Cochranin ikivihreässä on kesäloma-blues, kun loma kuluu kesätöissä ja pomo käskee tekemään töitä iltamyöhään. Ja kukapa ei tuntisi Popedan Kuumaa kesää, jossa Suomen suvi moottoripyörän selässä mullistaa maailman. Näitä ikivihreitä kesäbiisejä riittää.
 
Myös elokuvantekijät ovat läpi vuosikymmenten inspiroituneet nuoruuden kesistä. Stand by Me on klassikko. Ben E. Kingin kappaleen mukaan nimetty elokuva on kertomus poikaporukan viimeisestä kesästä ja ikimuistoisesta seikkailusta. Joensuun kesä 1980 oli niin pitkä, kuuma ja punkin täyttämä, että siitä syntyi kotimainen elokuva. Eikä sovi unohtaa kesää vuonna 85, jonka kuvasto ja äänimaisema on Timo Koivusalon tulkitsemana yhtä manserokkia.
 
Millainen on nuorten kokemus kesästä 2021? Millaisia kappaleita ja elokuvia siitä tehdään ja millaisia sävyjä taiteen tekijät siihen yhdistävät? Mistä nuoret muistavat kesän, joka päättää korona-ajan poikkeusolot? Onko tulossa rakkauden kesä 21, ilon, juhlan ja laulun aika, vai purkautuvatko vaikean vuoden kokemukset muilla tavoin?
 
Nuorisotutkijan kristallipallo ennustaa nuorison loputonta juhlaa. Sosiaalisuuden vaje on nuorilla hirmuinen. Kun ravintolat, yökerhot, baarit, kahvilat ja klubit vapautuvat rajoituksista, niissä koetaan ennen näkemätön kuhina. Tämän ennustamiseen ei tarvita edes kristallipalloa, sillä onhan tällainen sosiaalisuuden muoto tuoreen vapaa-aikatutkimuksen mukaan nuorten suosituin yhdessäolon muoto. Hommia riittää taatusti myös Saappaan etsivälle työlle, sillä loputtomaan juhlintaan mahtuu myös paljon väsyneitä kulkijoita.
 
Laulut kesästä 21 eivät kuitenkaan tule kertomaan pelkästä riemusta. Eikä elokuvissa kuvata yksinomaan vapauttavaa remuamista. Monille yksinäisyys tuli korona-aikana kylään pysyvämmin ja joidenkin ahdistus kroonistui yhä syvemmältä riipaisevammaksi.

Jos siis kesästä 21 kertovalle biisille tai elokuvalle pitäisi keksiä nimi, niin sen nimi voisi yhtä hyvin olla ”Loputtomuuden loppu” kuin ”Loputtomuuden alku”.
 
Saa käyttää!

Teksti: Mikko Salasuo

Mikko Salasuo on Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti ja työskentelee vastaavana tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa.

Artikkeli on julkaistu Tiimi-lehdessä 3/2021.

PIENI PYYNTÖ SINULLE: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Pyydämme, että tilaisit Tiimin printtiversion. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa. Tilauslomakkeen löydät tämän sivun alalaidasta. Tervetuloa Tiimin lukijaksi!