Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

10.08.2020 | Yleinen

Tarja Virolainen

Lasisen lapsuuden isäryhmät starttaavat elokuussa

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus järjestää tänä syksynä Porissa ja Kuopiossa vertaisryhmät lasisen lapsuuden kokeneille isille. Ryhmän kautta isille tarjoutuu mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan sekä pohtia omaa vanhemmuuttaan ja erityisesti isyyttään, toisten samankaltaista kokeneiden kanssa.

Lasinen lapsuus -ryhmiä on järjestetty perheellisille tai perhettä juuri perustaville vuodesta 2012 alkaen.

”Olemme ryhmissä tavoittaneet aina pääasiassa naisia, yksittäisiin ryhmiin on osallistunut myös miehiä, mutta todella vähän”, kertoo Lasisen lapsuuden kehittämiskoordinaattori Laura Barck isäryhmien perustamisen tlähtökohdista.

Vuonna 2017 startannut Lasinen lapsuus – haastava arki -hanke onkin ottanut yhdeksi tämän vuoden päätavoitteeksi saavuttaa myös isiä ja järjestää heille vertaistukiryhmiä. Vanhemmaksi tuleminen havahduttaa aikuisen usein pohtimaan omaa lapsuuttaan.

”Vanhemmaksi tulo usein sekä herättää oman lapsuuden kokemukset henkiin, että ikään kuin kannustaa miettimään, mitä haluaa siirtää omille lapsilleen. Jos näiden teemojen äärelle ei pysähdy, saattaa tiedostamattaan siirtää lapsilleen jotain, mitä ei ehkä oikeastaan haluaisikaan”, Barck pohtii.

Vanhemmuus voi myös olla kohtuuttoman stressaavaa, mikäli omat kokemukset varjostavat sitä

Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät järjestetään yhteistyössä paikkakuntien osaajien kanssa. Ryhmiä ohjaavat aina ohjaajaparit, joilla on aiempaa kokemusta vertaistukiryhmien ohjaamisesta. He ovat joko sote-alan ammattilaisia tai vertaisohjaajia. Lasisen lapsuuden työntekijät perehdyttävät ryhmänohjaajan lasisen lapsuuden tematiikkaan.

”Jokainen ohjaaja tuo mukanaan myös oman erityisosaamisensa esimerkiksi päihdetyön, läheistyön, isäerityisen työn tai väkivaltatyön kentältä. Ohjaajien perehdytyksessä päästään tämän takia syventymään nopeasti lasisen lapsuuden tematiikkaan eli lapsuudenkodin päihteidenkäytön aiheuttamiin vaikutuksiin aikuisuuteen, erityisesti oman vanhemmuuden näkökulmasta”, sanoo Barck.

Koska lapsuus-aikuisuussuhde ei ole mikään suoraviivainen syy-seuraussuhde, voidaan lapsuuden heikoiksi jättämiä lenkkejä vahvistaa aikuisenakin. Ryhmät auttavat vanhempia tutustumaan omaan lapsuuden kasvutaipaleeseen ja mahdollisuuteen tunnistaa, mikä on olosuhteiden aikaansaama toiminta- ja ajattelumalli, mikä taas omaa itseä.

Ryhmän pääpaino ei ole lapsuudenkokemusten ja muistojen jakaminen, vaikka sitäkin kahdeksan tapaamisen aikana tehdään. Keskusteluissa ja toiminnallisissa harjoituksissa keskitytään tähän päivään ja sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Erilaisia teemoja, kuten identiteetti, ihmissuhteet, tunteet ja tunneaidot, voimavarat, vanhemmuus, ylisukupolvisuus, käsitellään ryhmässä muodostuneessa luottamuksellisessa ja turvallisessa ympäristössä. Ohjaajien ja ryhmän tarkoitus on tukea ja auttaa ryhmäläisiä löytämään tapoja lisätä hyvinvointia omassa arjessa.

”Tärkeä osa ryhmää on vanhemmuuden käsittely: yhdessä pohtiminen, miten oma lapsuus vaikuttaa omaan vanhemmuuteen ja mitä haluan jatkaa ja mitä taas jättää pois”, Barck summaa.

Ryhmien hyötyjä kysyttäessä nousevat esiin vertaistuen tuoma yhteenkuuluvuuden tunne ja ymmärrys muutoksen mahdollisuudesta. Tunne siitä, ettei ole ainoa joka aikuisuutta ja vanhemmuutta varjostavat lapsuuden kokemukset, on osallistujille valtava helpotus. Ohjaajien avulla löydetyt työskentelyvälineet, joiden avulla voi muuttaa omia toiminta- ja ajattelumalleja, antavat mahdollisuuden työstää kaoottiseltakin tuntuvaa elämää kohti parempaa arkea.

Suurelle osalle osallistujista vertaistukiryhmä oli ollut ensimmäinen paikka, jossa lapsuudenkokemuksista on saanut puhua.

”Vaikutussuhteiden tunnistaminen ja tunnetyöskentely auttoivat huomioimaan omien lasten tarpeet paremmin ja toisaalta sietämään muutostilanteita. Myös vakaviin tilanteisiin tuli muutoksia: erään ryhmäläisen peliongelma hellitti, toinen palasi pitkältä sairauslomalta työelämään ja kolmannen aggressiivinen käyttäytyminen väheni huomattavasti. Myös puolisot ja muut perheenjäsenet olivat huomanneet muutokseen arjessa”, Barck kertoo jo toteutuneiden ryhmien palautteesta.

Elokuussa aloittavat uudet isäryhmät Porissa ja Kuopiossa.

Ryhmät kokoontuvat 8 kertaa 2 tunniksi kerrallaan. Mukaan mahtuu 10 isää per ryhmä. Toiminta on maksutonta ja mikäli ryhmään osallistuva tarvitsee lapsenhoitoa kokoontumisen ajaksi, korvaa Lasinen lapsuus – haastava arki -hanke siitä aiheutuneet kulut jälkikäteen.

Porin isäryhmä kokoontuu 25.8. alkaen tiistaisin Porin Sininauhassa (Liisankatu 11, 3. krs) klo 16.30−18.30. Ryhmää ohjaavat Anu Louhelainen ja Heli Syrjäntikka. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: a.louhelainen (a) porinsininauha.fi tai 045 647 3773.

Kuopion isäryhmä kokoontuu 24.8. alkaen maanantaisin Päihdepalvelusäätiöllä (Suokatu 23) klo 18−20. Ryhmää ohjaavat Suvi Kovalainen ja vertaisohjaaja Teppo Uotinen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: suvi.kovalainen (a) kirkkopalvelut.fi tai 040 752 2944. 

Lisätietoa Lasinen lapsuus – haastava arki -hankkeesta ja isäryhmistä: laura.barck (a) a-klinikka.fi tai 050 4007 605.

Anna arvio sisällöstä

This field is hidden when viewing the form
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon
Lue lisää