Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

18.05.2021 | Yleinen

Tarja Virolainen

Discordissa kohdataan nuoria nimimerkin takaa

Nuorisotyö on ottanut askeleita verkkoon ja toimii myös digitaalisilla alustoilla. Yksi suosituimmista on Discord-yhteisöpalvelu.  

Discord on alun perin digipelaajien käyttöön suunniteltu yhteisöpalvelualusta, johon on helppo luoda servereiksi kutsuttuja keskustelualustoja.

Se on samankaltainen kuin 1980-luvun loppupuolella kehitetty IRC eli eräänlainen chatti, jossa voidaan keskustella julkisesti, mutta anonyymisti nimimerkin takaa mistä tahansa aiheesta. IRCistä poiketen Discordissa on käytössä myös puhe- ja äänikanavia, jotka mahdollistavat myös videokeskustelut ja työpöytänäkymän, ohjelmien ja pelien jakamisen eli striimaamisen.

Jokaiselle serverille voidaan luoda kanavia eri aihepiireistä. Kanavilla käyty keskusteluhistoria jää näkyviin ja sitä voi palata lukemaan. Erityisesti paljon pelaavat nuoret käyttävät alustaa keskustellakseen samalla, kun pelaavat internetissä olevia pelejä. Kaikki serverit ovat verkossa kaikkien saatavilla, paikkakunnasta riippumatta. 

Tapoja tehdä nuorisotyötä Discordissa on yhtä paljon kuin on nuorisotyön servereitä ja siellä työntekijöitä. Jyväskylän nuorisotoimessa luotiin Nuorten Jyväskylä -serveri kesäkuussa 2017. 

”Lähdimme tavoittelemaan nuoria, jotka pelaavat paljon. Nuorisotiloissa meillä on pelikoneet, mutta emme onnistuneet tavoittamaan esimerkiksi pc-pelaajia. Joissain kaupungeissa on pelinuorisotiloja, jotka tavoittavat näitä nuoria, meillä Jyväskylässä ei sellaisia vielä ollut”, kertoo Jyväskylän digitaalisen nuorisotyön ohjaaja Panu Räsänen. 

Serverillä käytävät ohjauskeskustelut ovat samanlaisia: nuorten kanssa puhutaan vaikkapa koulusta ja autetaan etsimään työharjoittelupaikkaa tai kesätöitä.

Jyväskylässä myös etsivä nuorisotyö lähti Discordiin: perustettiin Etsivä nuorisotyö Jyväskylä -serveri. Tavoitteena oli löytää nuoria, joita ei tavoitettu perinteisin keinoin. Etsivä nuorisotyöntekijä Henna Kortelainen kuuluu neljän hengen tiimiin, joka lähti maaliskuussa 2019 kokeilemaan, onnistuisiko Discordissa päivystäen tavoittamaan palveluiden parista tipahtaneita ja heidänkin näköpiiristään kadonneita nuoria.

Toiminta ei missään vaiheessa lähtenyt samalla tavalla lentoon kuin Nuorten Jyväskylän serverillä, joka kerää tällä hetkellä noin 600 käyttäjää omalle kanavalleen. Mutta etsivässä työssä se ei ollut edes tarkoitus. 
”Olemme löytäneet yksittäisiä nuoria, jotka ovat olleet meillä kadoksissa ja saaneet joitakin heistä takaisin palveluihin. Myös nämä nuoret ovat meille tärkeitä.”

Verkossa kohtaaminen ei korvaa lähikontaktia 

Alkuvuodesta 2020 etsivän työn serveriä päätettiin jatkaa pitämällä kanavaa auki kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Sitten tuli koronapandemia ja etsivä työ siirtyi käytännössä yhdessä yössä päivystämään serverillä jokaisena arkipäivänä.

Poikkeusolot pakottivat neljän seinän sisään koteihin myös nuoret, joille etsivät järjestivät kanavallaan keskusteluita, visailuja ja pelaamishetkiä. Usein kannustettiin ulkoiluun tai keksittiin tekemistä kotiin. 
”Discord oli todella hyvä väline pitää yhteyttä, onnistuimme luomaan osallisuutta. Nuorilla oli paikka, minne tulla. Viime kevään sulku jätti heidät valtavan yksin.” 

Poikkeustilan päätyttyä etsivä työ palasi vanhoihin uomiinsa eikä serverille ollut enää samanlaista tarvetta. Serverillä pyörii kuitenkin kerran viikossa Akku, joka perustuu matalan kynnyksen keskusteluun ja yhdessä tekemiseen. Toiminta sai alkunsa jo vuonna 2009. 
”Digitaalisen muodon ottaminen käyttöön muun toiminnan rinnalle oli puheissa jo aikaisemmin, mutta kevään 2020 koronasulku oli viimeinen sysäys sen käynnistämiseen”, kertoo Jyväskylän etsivä nuorisotyöntekijä ja Akku-ryhmän toinen vetäjä Hanna Liimatainen.

Discordiin menemisen jälkeen huomattiin, että osa nuorista jäi matkasta pois, toisaalta mukaan tuli nuoria, jotka eivät olleet toimintaa aluksi löytäneet. Nuorten palaute lähikontaktin tärkeydestä vahvisti ajatusta, että etsivässä nuorisotyössä digitaalinen ympäristö on vain yksi kohtaamispaikka muiden joukossa, eikä sillä voi korvata esimerkiksi lähitapaamisia ryhmissä.

Vuosi sitten lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:ssä työskentelevä lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund oli aloittelemassa uutta hanketta. Suunnitelmissa oli tutkia mielenterveyttä nuorten kanssa. Hankkeessa työntekijät olisivat jalkautuneet lastensuojelulaitoksiin ja lähteneet nuorten kanssa miettimään, miten mielenterveyspalvelut toimivat heidän näkökulmastaan. 

Pesäpuu työskentelee lastensuojelun piirissä olevien lasten ja sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten kanssa. Heillä ei välttämättä ole paljon turvallisia tukiverkkoja. Koronakriisin myötä syntyi huoli kohderyhmään kuuluvien nuorten hyvinvoinnista.

Kun kalenterit tyhjenivät, Westlund ja hänen kollegansa perustivat Discordiin serverin. Sille oli selvästi suuri tarve: kevään aikana käytiin lähes 200 yksityiskeskustelua ja serverille tuli tuhansia viestejä. Stean avaamien korona-avustusten turvin syntyi Nuorten turvasatama -yhteishanke Auta lasta ry:n ja Osallisuuden aika ry:n kanssa.
”Kävimme vuoden aikana yli 1 000 yksityiskeskustelua, aiheita oli laidasta laitaan: päihteidenkäyttö, omat oikeudet, huoli läheisistä, mielenterveyden haasteet, itsetuhoisuus”, Westlund luettelee.

Yhteenottojen määrä kertoi avuntarpeesta

Tavoitteena ei ole olla kriisituen paikka. Siihen Discord ei anonymiteettinsä vuoksi oikein sovi. 
”Nuoret kuitenkin luottavat ylläpitäjiin, haluavat ottaa heihin yhteyttä, eivätkä mennä jonottamaan esimerkiksi Sekasin-chattiin.” 

Turvasataman työntekijöille oli selvää, että toimintaa tulisi jatkaa koronakriisin jälkeenkin. Myös Jyväskylän nuorisopalveluissa etsittiin loppuvuodesta tapoja jatkaa suositun Nuorten Jyväskylä -serverin toimintaa. Vertaismoderaattoreiden eli vapaaehtoisten nuorten avulla löytyi toimintamuoto, joka mahdollistaa serverin aukiolon joka arkipäivä.  

Discordin parhaita, mutta myös huonoimpia puolia on sen suoma anonymiteetti

Nuorisotoimi on tehnyt moderaattoreista oman nuorisotyön mallin. Vertaiset saavat tehdä kanavia ja keksiä niihin sisältöä ja ohjelmaa. Aivan kuten perinteisellä nuorisotalollakin alustalla on luottonuoria, jotka ovat mukana kehittämässä sääntöjä ja järjestävät ohjelmaa, pelejä ja muuta sisältöä serverille. 

Discordin parhaita, mutta myös huonoimpia puolia on sen suoma anonymiteetti. Serverillä seikkailee nimimerkkejä eikä ihmisistä niiden takana voi varmuudella tietää keitä he ovat, elleivät he itse kerro. Enimmäkseen anonyymiys toimii positiivisesti: kynnys ottaa yhteyttä on matala, kun kasvokkaisen kohtaamiseen sijaan voi kirjoittaa nimimerkillä. Tilanteen kriisiytyessä nimettömyyden huonot puolet tulevat esiin. 
”Täysin henkilökohtaista työtä ei voi ainakaan yleisillä kanavilla toteuttaa. Näen Discordin enemmän nuoren poluttamisen keinona. Me luomme sen ensimmäisen kontaktin,” Panu Räsänen pohtii.  

Myös Westlund myöntää, että anonyymiys tekee asioista joskus vaikeaa. Hän kertoo esimerkin: ainoa tapa auttaa itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevaa nuorta on saada nuori kertomaan, kuka hän on. Anonymiteetti mahdollistaa myös matalamman kynnyksen kiusaamisen, trollaamisen ja huonon käytöksen. Kanavilla onkin käytössä tiukat säännöt ja linjaukset tällaisen varalle. Vaikka joskus joudutaan käyttämään varoituksia ja kanavalta erottamista, anonyymiuden hyödyt ovat moninkertaiset haasteisiin verrattuna. 

Vaikka nuorisotyössä siirrytään tulevaisuudessa yhä enemmän digitaalisille alustoille, kohtaaminen ja läsnä oleminen ovat edelleen työssä tärkeintä. Korona-aika on osoittanut, että nuoret kaipaavat kasvokkain kohtaamista. 
”Ei voida ajatella, että kaiken pitää olla netissä. Osalle se varmasti toimii ja on elämäntilanteita, joihin se tuo helpotusta, mutta kyllä nuoretkin tarvitsevat kasvokkain tapaamista”, Henna Kortelainen sanoo.

Keskiössä pysyy aina kohtaaminen 

Akku-ryhmän toinen vetäjä, etsivä nuorisotyöntekijä Tatu Reinikainen ajattelee digin olevan vain yksi muoto nyt jo muuttumassa olevan nuorisotyön tulevaisuudessa. 
”Digin avulla saadaan varmasti paljon hyvää aikaiseksi, jos se saadaan kaiken muun toiminnan rinnalle. Meidän tulisi yhä useammin miettiä, missä nuori haluaa tulla kohdatuksi. Joillekin se paras paikka on verkossa, mutta ei kaikille.”
Digimaailmassakin nuorista tulee pitää huolta. Se että syntyy digiaikakauteen, ei riitä.

Teksti: Annuska Dal Maso 
Kuva: Anna Makkonen 

Haastattelu on julkaistu Tiimi-lehdessä 2/2021.

PIENI PYYNTÖ SINULLE: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Pyydämme, että tilaisit Tiimin printtiversion. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa. Tilauslomakkeen löydät tämän sivun alalaidasta. Tervetuloa Tiimin lukijaksi!

 

Anna arvio sisällöstä

This field is hidden when viewing the form
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon
Lue lisää