Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

01.03.2023 | Näkökulma

Tarja Virolainen

Alkoholisairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa – viime vuonna lähes 100 000 hoitovuorokautta

Suomalaiset maksavat miljardi euroa vuodessa alkoholihaittojen suoria kuluja ja epäsuoria kuluja tuplasti enemmän. Etenkin alkoholiperäiset maksasairaudet yleistyvät huolestuttavasti, toteaa dosentti, erikoislääkäri Fredrik Åberg. Hänestä viinien tuominen ruokakauppoihin ei olisi vastuullista toimintaa.

Suomessa kuoli vuonna 2021 reilusti yli 2 000 henkeä alkoholiperäisten syiden takia. Heistä yli puolet menehtyi alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin. Niihin kuolee vuosittain jopa viisi kertaa enemmän suomalaisia kuin liikenneonnettomuuksissa. Alkoholiperäiset maksasairaudet ovat uusi kansantautimme, joka yleistyy samaan aikaan kun kuolleisuus esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin vähenee.

Vaikka alkoholinkäytön kustannukset veronmaksajille ovat viime vuosina jonkin verran vähentyneet, sen kulut terveydenhuollolle ovat lisääntyneet rajusti. Uusimmat tilastot kertovat, että vuosina 2016–2020 terveydenhuollon alkoholisairauksiin liittyvät kustannukset kasvoivat vähintään 30 prosenttia. Alkoholisairauksien vuoksi rekisteröitiin jopa 97 131 hoitovuorokautta vuonna 2021 ja maksasairauksien osuus niistä oli lähes viidesosa.

Sekä lievät että vakavat maksasairaudet ja etenkin maksakirroosiin liittyvät komplikaatiot yleistyvät huolestuttavasti. Jopa 25–30 prosenttia suomalaisista aikuisista sairastaa yleisemmin ylipainoon liittyvää rasvamaksaa, joka on ensi vaiheen maksatauti, kertoo dosentti, gastroenterologian erikoislääkäri Fredrik Åberg.”

”Suomalaisten maksa on entistä herkempi alkoholin vaikutuksille”

Rasvamaksa johtaa Åbergin mukaan noin viidesosalla tulehdukseen ja pienellä osalla vähitellen maksakirroosiin. Kirroosi on parantumaton tauti, johon kuitenkin sairastuu vain osa alkoholin suurkuluttajista.

”Valtavalla määrällä suomalaisia on rasvamaksa, joka useimmiten johtuu liiallisesta energian saannista ja ylipainosta. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt, lihavuuteen liittyvä rasvamaksa näyttää herkistävän maksaa alkoholin vaikutuksille. Myös maksatauteihin kuolleisuus on meillä korkeampaa kuin muualla Länsi-Euroopassa”, Åberg sanoo.

Hänen mukaansa maksasairauksien yleistymiseen vaikuttaa esimerkiksi se, että ylipaino ja metabolinen oireyhtymä sekä liikkumattomuus ovat yleistyneet. Niiden ja perintötekijöiden yhteisvaikutus alkoholin kanssa vaikuttanevat maksasairauksien syntyyn.

”Maksakirroosi voi olla oireeton yli kymmenen vuotta”

Åberg näkee maksasairauksien karun kehityksen päivittäin potilastyössä, osastonylilääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin Vatsakeskuksessa. Vatsakeskus hoitaa vaikeimmat vatsasairaudet, ja sen elinsiirtoyksikössä tehdään Suomen kaikki maksansiirrot.

Åberg myös johtaa HUSin ja THL:n yhteistyönä tehtävää väestötason tutkimusta, jossa selvitetään, voitaisiinko ne henkilöt löytää nykyistä aiemmin, joilla on riskinä saada myöhemmin vakava maksasairaus. Aiempi sairauksien tunnistaminen olisi merkittävä keino vähentää tätä uutta kansansairautta.

”Maksakirroosi saattaa olla oireeton 10–15 vuotta. On hyvin tavallista, että henkilö saa oireettomien vuosien jälkeen äkillisesti komplikaatioita ja tulee päivystykseen, jossa kirroosi vasta diagnosoidaan.”

”Täsmälääkettä alkoholimaksasairauksiin ei ole näköpiirissä”

Maksansiirtoja tehdään Suomessa vuosittain noin 75. Myös maksasyöpä on yksi maksakirroosin komplikaatio. Pitkälle edenneen maksasairauden hoito on kehittynyt, mutta esimerkiksi rasvamaksataudin hoitoon ei ole vielä tehokasta hoitokeinoa. Parhaillaan on Åbergin mukaan käynnissä parisataa lääketutkimusta, joissa etsitään helpotusta alkoholiin liittymättömän rasvamaksataudin hoitoon.

”Maksakirroosia ei voida parantaa. Siihen sairastunut ei yleensä kuole kotona, vaan sairaalassa, ja hänen hoitonsa vaatii useita viikkojen pituisia sairaalajaksoja. Alkoholimaksasairauksiin ei ole täsmälääkettä, eikä sellaista ole vielä näköpiirissä.”

”Viinien tulo ruokakauppoihin lisäisi haittoja”

Maksasairauksien kehittymisen kannalta turvallista alkoholin nauttimisrajaa ei Åbergin mukaan ole olemassa, koska alkoholin lisäksi sairauksien kehittymiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät. Myös kohtuukäyttäjän maksa voi sairastua, jos käyttö jatkuu pitkään.

Åberg korostaa, että tutkimusten mukaan tehokkain keino vähentää alkoholihaittoja on alkoholin saatavuuden sekä mainonnan rajoittaminen sekä alkoholin verotus.

”Viinien tuominen ruokakauppoihin ei ole järkevää tilanteessa, jossa alkoholin aiheuttama sairaustaakka on jo kohtuuton ja lisääntyvä”, Åberg toteaa.

”Kuolemat lisääntyvät, jos alkoholin saatavuus helpottuu”

Kansainvälisen tutkijaryhmän selvitys osoittaa, että jos Alkon yksinoikeusjärjestelmästä luovutaan, alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi 9 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että alkoholikuolemat lisääntyisivät arviolta 14 prosentilla ja alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaiskustannukset 17 prosentilla eli 300 miljoonalla eurolla.

Kulut kertyvät muun muassa sairaalahoidon määrän lisääntymisestä sekä alkoholiin liittyvän työkyvyttömyyden yleistymisestä.

Lue lisää

Viisi faktaa: näin käy jos viinit tulevat ruokakauppoihin

Alkoholi ja kansanterveys ovat erottamattomat – lue THL:n tutkijan perustelut

A-klinikkasäätiön hallitusohjelmatavoitteet