24.03.2026 | MIPA 2.0
Järjestökysely 2025: Toiminnan tarve kasvaa, mutta resurssit vähenevät
Yhdistysten toiminta tavoittaa yhä enemmän ihmisiä, mutta rahoituksen ja henkilöstön väheneminen vaikeuttavat työn tekemistä.
Päihde- ja mielenterveysyhdistysten toimintaan osallistuvien määrä on kasvanut ja kasvun ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Samaan aikaan sekä järjestöjen rahoituksen että henkilöstön määrät ovat kuitenkin vähentyneet useammin kuin lisääntyneet viimeisten kahden vuoden aikana.
Resurssien niukkeneminen näkyy toiminnassa. Noin kolmannes yhdistyksistä on joutunut irtisanomaan työntekijöitä ja supistamaan tai lakkauttamaan toimintaansa rahoituksen heikennyttyä. Erityisesti palkkatuetun työn ja kuntouttavan työtoiminnan väheneminen on vaikeuttanut arjen toimintaa ja kohderyhmien tukemista.
Tulokset perustuvat A-klinikkasäätiön koordinoiman Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) toteuttamaan Järjestökyselyyn. Aineisto kerättiin vuoden 2025 loka- ja marraskuussa. Kyselyyn vastasi toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja tai muu yhteyshenkilö 147 päihde-, mielenterveys- tai rikosseuraamusalojen yhdistyksestä. Kyselyn tuloksia ei voi yleistää koko järjestökenttään.
Kohderyhmien toimeentulon ja selviytymisen vaikeudet lisääntyneet
Kasvavan toiminnan tarpeen takana nähdään yhdistysten kohderyhmien arjen vaikeutuminen. Sosiaaliturvaleikkaukset sekä kasvaneet asiakasmaksut ja lääkekulut ovat lisänneet toimeentulo-ongelmia. Tämä näkyy yhdistysten mukaan osallistujien lisääntyneenä ahdistuksena, heikentyneenä ruokaturvana ja rapautuneena luottamuksena tulevaisuuteen. Peräti 82 prosenttia vastaajista arvioi kohderyhmien hyvinvoinnin heikkenevän tulevina vuosina, kun vastaava osuus vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä oli 17 prosenttia.
Toimintaympäristön muutokset haastavat yhdistyksiä
Myös toimintaympäristön muutokset kuormittavat yhdistyksiä. Hyvinvointialueuudistuksen koetaan useammin heikentäneen kuin parantaneen yhdistysten toimintamahdollisuuksia, erityisesti silloin kun hyvinvointialueen rahoitus on pienentynyt, ostopalvelujen hankkiminen vähentynyt ja aikaisemmat yhteistyökäytännöt ovat katkenneet. Hyvinvointialueilla, joilla yhteistyösuhteet on koettu toimiviksi, yhdistysten toimintamahdollisuudet ovat sen sijaan voineet parantua.
Järjestöjen ääni heikentyy?
Valtaosa yhdistyksistä arvioi mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon riittämättömiksi ja heikentyneiksi. Yhdistykset eivät myöskään koe valtionhallinnon arvostavan järjestöjen työtä. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta arvioi yhdistyksensä taloudellisen tilanteen huononevan seuraavien viiden vuoden aikana, vain vajaa kymmenesosa uskoi sen paranevan. Arviot ovat merkittävästi pessimistisempiä kuin aiempien vuosien kyselyissä.
”Järjestökyselyn perusteella päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusalan yhdistysten tulevaisuuden näkymät ovat monin tavoin huolestuttavat. Epätietoisuus, rahoitusten ja hankkeiden lyhytjänteisyys sekä resurssien väheneminen vaikeuttavat monien yhdistysten arkista toimintaa. Vallitsevasta epävarmuudesta kertoo myös raportin otsikoksi nostamamme sitaatti “suurin haaste on epätietoisuus”. Osa yhdistyksistä on kuitenkin myös vahvistanut toimintaedellytyksiään menestymällä hyvinvointialueiden kilpailutuksissa, solmimalla kumppanuussopimuksia hyvinvointialueiden kanssa ja laajentamalla rahoituslähteitään. Ratkaisuja haasteisiin on haettu myös mm. yhteistyöstä kumppanien, yritysten ja toisten yhdistysten kanssa”, toteaa tiimipäällikkö, dosentti Jouni Tourunen.
Tutustu Järjestökyselyn tulosten infograafijulkaisuun:
Jurvansuu, S., Heinonen, T. & Tourunen, J.: ”Suurin haaste on epätietoisuus”. Järjestökysely 2025. Ajankohtaistietoa päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusalan yhdistyksistä. A-klinikkasäätiö, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 24.3.2026.
Lisätietoa
Tykkää, jaa