Julkaisu: Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi ja toimeentulo vaikeutuneet viimeisen vuoden aikana
A-klinikkasäätiön koordinoiman MIPA 2.0-tutkimusohjelman tuore kysely osoittaa, että mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi on heikompaa kuin väestöllä keskimäärin ja toimeentulon ongelmat yleisiä. Keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 518 henkilöä.
Osallistujilla paljon psyykkistä kuormittuneisuutta
Noin puolella (46 %) vastaajista positiivinen mielenterveys oli kohtalainen, kolmanneksella (33 %) matala ja noin joka viidennellä (21 %) korkea. Lähes joka toisella vastaajalla (47 %) oli kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, joka viittaa siihen, että henkilöllä on vakavaa mieliala- tai ahdistuneisuushäiriötasoista oireilua. Erityisen paljon hyvinvoinnin vaikeuksia oli alle 40-vuotiailla ja työttömillä tai muussa epätyypillisessä työllisyystilanteessa olevilla sekä mielenterveyssyistä toimintaan osallistuvilla.
Vastaajat arvioivat olevansa yhteiskunnassamme huonommassa asemassa kuin väestö keskimäärin. Heitä pyydettiin sijoittamaan itsensä asteikolle 1–10, jossa 1 kuvaa yhteiskunnan huono-osaisimpia ja 10 hyväosaisimpia. Vastausten keskiarvo oli 5,7, kun väestötasolla keskiarvo on ollut hieman yli kuuden ja hieman yli seitsemän välillä. Sosiaalisen statuksen kokemus oli keskimääräistä heikompi nuorimmassa vastaajaryhmässä (alle 40-vuotiaat), matalan koulutustason omaavilla, työttömillä tai muussa epätyypillisessä työllisyystilanteessa olevilla sekä järjestön toimintaan sekä mielenterveys- että päihdeongelman vuoksi osallistuvilla.
Kasvaneet toimeentulon vaikeudet näkyvät terveyspalvelujen alikäyttönä
63 % vastaajista piti menojen kattamista tuloillaan melko tai erittäin hankalana. Lisäksi joka toinen (50 %) vastaaja kertoi taloudellisen tilanteensa heikentyneen kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Tulokset osoittavat, että sosiaaliturvaleikkaukset, kuten asumistuen ja työttömyysturvan muutokset sekä sote-asiakasmaksujen nousu, ovat heikentäneet toimeentuloa merkittävästi. Kolme neljästä vastaajasta arvioi elinkustannusten nousun ja terveydenhuoltomenojen lisänneen talousvaikeuksiaan.
Taloudellinen niukkuus näkyi osallistujien arjessa hyvin konkreettisesti. Useampi kuin kaksi viidestä (43 %) vastaajasta kertoi pelänneensä ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaa sitä lisää. Yli kolmannes kertoi jättäneensä käymättä lääkärissä ja joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi. Lähes viidennes (18 %) vastaajista joutui turvautumaan ruoka-apuun kerran kuussa tai viikoittain.
Palvelut koetaan usein riittämättömiksi
Vastaajista yli puolet (56 %) koki palvelujen saamisen vaikeutuneen kyselyä edeltäneen vuoden aikana, kolmannes (34 %) ei nähnyt merkittävää muutosta ja vain 10 prosenttia vastanneista koki palvelujen saamisen parantuneen. Erityisesti toimeentulotuki sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut koettiin usein riittämättömiksi. Vain reilu neljännes vastaajista kertoi saaneensa riittävästi toimeentulotukea. Moni koki tarvitsevansa talous- ja velkaneuvontaa, joiden käyttö oli kuitenkin ollut vähäistä.
”Ajanvarauspalvelut sirpaloituneet: saa hakea apua vähän sieltä sun täältä ja ajan saa vasta pitkän ajan päähän. Jaksoina kun oma hyvinvointi on huono, voimavarat eivät riitä tähän ja lääkäri- mielenterveyspalvelut tms. jäävät varaamatta, vaikka niitä tarvitsisi.”
Eniten palvelujen käyttöä ja palvelutarvetta liittyi mielenterveys- ja muihin terveydenhuollon palveluihin. 85 prosenttia vastaajista oli käyttänyt tai koki tarvinneensa muita terveyspalveluja (kuin päihde- tai mielenterveyspalveluja) kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Mielenterveyspalvelujen kohdalla osuus oli 62 prosenttia.
Järjestötoiminta tukee hyvinvointia
Yli puolet vastaajista arvioi hyvinvointinsa vastaushetkellä paremmaksi kuin ennen järjestön toimintaan osallistumista. 41 prosentilla vastaajista arvio oli pysynyt samana ja 8 prosenttia vastaajista arvioi hyvinvointinsa vastaamishetkellä huonommaksi kuin ennen järjestön toimintaan osallistumista.
”Siinä missä toimeentulon vaikeudet ja palveluiden riittämättömyys lisäävät kuormitusta, järjestöjen toimintaan osallistuminen näyttäytyy monelle tärkeänä turvaverkkona” tutkija Taina Heinonen toteaa.
Tietoa kyselystä
Kysely toteutettiin osana MIPA 2.0 – Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmaa, jota koordinoi A-klinikkasäätiö. Aineisto kerättiin 1.3.–31.5.2025 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 518 henkilöä hankkeeseen osallistuvien järjestöjen toiminnoista, kuten ryhmätoiminnoista, työpajatoiminnasta, matalan kynnyksen kohtaamispaikoista ja verkkokursseilta. Kyselyyn vastanneista noin 70 prosenttia oli naisia ja noin 30 prosenttia miehiä. Neljännes vastaajista oli työelämässä, joka kymmenes kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa ja yli puolet vastaajista oli työelämän ulkopuolella.
Heinonen, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2025): Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi, toimeentulo ja palvelujen käyttö. MIPA 2.0 -tutkimusohjelman kyselytutkimuksen perusraportti. A-klinikkasäätiö. Helsinki 2025.
Lisätietoja
Tykkää, jaa