31.07.2025 | Tiedote
Työntekijöiden riippuvuudet aiheuttavat yhteiskunnalle tulevaisuudessa yhä suuremman laskun
A-klinikkasäätiön mukaan riippuvuudet näkyvät työelämässä laajasti: huumeina, peliongelmina, digiriippuvuutena ja jopa aivodopingina. Säätiö painottaa, että addiktioista tulee yhteiskunnalle tulevaisuudessa entistä suurempi lasku. Muun muassa rahapeliuudistusta pidetään valtavana riskinä.
Addiktioiden asiantuntijajärjestö A-klinikkasäätiö varoittaa, että riippuvuuksien aiheuttamat kustannukset kasvavat Suomessa edelleen. Riippuvuudet eivät koske vain marginaalissa eläviä, vaan ne kietoutuvat osaksi arkea myös työelämässä. Ne näkyvät poissaoloina, alisuoriutumisena ja psyykkisen kuormituksen lisääntymisenä.
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki muistuttaa väitöstutkimuksessaan, että riippuvuudet heijastuvat työelämän rakenteisiin ja kulttuuriin, eivät pelkästään yksilön valintoihin. Ongelmien ennaltaehkäisyyn ja avoimeen käsittelyyn on siksi oltava tilaa myös työpaikoilla.
Pelkästään alkoholi aiheuttaa vuosittain yli 1,1 miljardin euron kustannukset (EHYT, FCG 2024) suomalaiselle työelämälle.
“Tämä lukema sisältää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja alentunutta työtehoa, mutta ei kata kaikkia epäsuoria vaikutuksia, kuten huonoa työilmapiiriä tai esihenkilöiden ajankäyttöä. Kyseessä on paitsi vakava kansanterveydellinen ongelma, myös merkittävä kasvun jarruttaja. Riippuvuuslaskun maksaa yhteiskunnan lisäksi yritykset”, Jouhki kommentoi.
Huumausaineiden käyttö ja niihin liittyvät ongelmat ovat yleistyneet Suomessa 2010-luvulta alkaen. Erityisen huolestuttavaa on, että tietyt huumeet ovat yleistyneet nopeasti: esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin käyttömäärät olivat THL:n jätevesitutkimuksen mukaan vuonna 2023 noin kolminkertaiset vuoteen 2012 verrattuna. Monet käyttäjät ovat työelämässä, ja käyttö näkyy yhä useammin myös työpaikoilla.
A-klinikkasäätiön Kohtaavan työn ammattilaisten mukaan Suomen katukaupassa liikkuu nyt myös ADHD-lääkkeitä. Aivodopingissa niiden käytön kasvua on kansainvälisten tutkimusten mukaan havaittavissa myös työssäkäyvillä ja opiskelijoilla.
”Osa työelämässä olevista hakee suorituskykyä lääkkeistä, jotka eivät ole heille määrätty. Ilmiö kertoo karua kieltä siitä, miten yhteiskuntamme suorituskeskeisyys ohjaa yksilön toimintaa”, toteaa Jouhki.
Rahapeliuudistus kasvattaa uhkia
Uusi rahapelijärjestelmä tuo uhkapelimarkkinaan uusia, pääosin ulkomaalaisia toimijoita. Samalla rahapelaamisen mainonta vapautuu. THL:n mukaan rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa, mutta rahapeliongelmat ovat lisääntyneet. Tällä hetkellä noin neljä prosenttia aikuisista kärsii rahapeliongelmasta, mikä tarkoittaa satojatuhansia suomalaisia.
“Rahapelimarkkinan avaaminen kilpailulle on useiden esimerkkien perusteella johtanut pelimainonnan voimakkaaseen lisääntymiseen. Tanskassa tehtiin vastaavanlainen uudistus 2012, ja sen tulokset ovat huolestuttavia, sillä peliongelmaisten määrä on kasvanut merkittävästi. Suomessa voidaan odottaa samanlaista kehitystä, mikä tarkoittaa riippuvuuksien hintalapun kasvamista niin valtion kuin yritysten näkökulmasta”, Jouhki arvioi.
Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan noin 11 prosenttia aikuisista kärsi uhkapeliongelmasta vuonna 2021. Määrä oli tuplaantunut vain viidessä vuodessa. Addiktion vakavuudesta kertoo muun muassa Ruotsissa tehty tutkimus, jonka mukaan rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneiden itsemurhakuolleisuus on 15-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Positiivisena esimerkkinä toimii Alankomaat: Maassa astui heinäkuun alussa voimaan uusi lainsäädäntö, joka kieltää kaiken kohdentamattoman online-rahapelaamisen mainonnan. Vasta neljä vuotta sitten avattu pelimarkkina otti käyttöön merkittävät suojaustoimet pelihaittojen ehkäisemiseksi.
Puheeksiottoa lisää työpaikoille
Nykyään työelämässä kärsitään myös uudenlaisista riippuvuuksista, jotka liittyvät muun muassa digipelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan. Tällaiset riippuvuuden ovat tutkitusti yhteydessä masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden lisääntymiseen.
Kaikkia riippuvuuksia yhdistää niihin liittyvä stigma, joka vaikeuttaa vaikeiden asioiden käsittelyä esimerkiksi työpaikoilla ja nostaa kynnystä avun pyytämiseen. A-klinikkasäätiö toteutti keväällä 2025 Addiktiokyselyn, johon vastasi 1 016 täysi-ikäistä suomalaista. Kaikista vastaajista 50 prosenttia oli sitä mieltä, että ongelmien puheeksi ottaminen työpaikalla ei kuulu työyhteisön muille jäsenille vaan esimerkiksi työterveyshuollolle. Siitä huolimatta 69 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, ettei ongelmien puheeksi ottaminen työpaikalla ole turhaa ja että vastuu riippuvuuksien tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta ei ole vain julkisten sektorin palveluntarjoajilla.
Jouhkin mukaan yritysten pitäisi ottaa suurempaa roolia riippuvuuksien stigman poistamiseen ja riippuvuudesta kärsivien työntekijöiden tukemisessa: “Riippuvuudet ovat aina lähellä – oli kyse sitten kodista tai työpaikasta. Niitä vallitseva stigma vaikuttaa siihen, ettei riippuvuuksista uskalleta puhua työpaikoilla. Yritysten täytyy nostaa vaikeita asioita esiin, rakentaa turvallista ilmapiiriä ja investoida riippuvuuksien ehkäisyyn ja hoitoon. Se maksaa itsensä takaisin.”
A-klinikkasäätiö on lanseerannut tänään kampanjan, jonka tavoitteena on herätellä erityisesti yrityksiä, mediaa ja poliittisia päättäjiä näkemään riippuvuuksien laajuus ja vaikutukset. Kampanjan ytimessä on Addiktio-niminen LinkedIn-profiili, joka julkaisee piikikkäitä päivityksiä, kommentoi päättäjien julkaisuja ja jakaa ajankohtaista tietoa riippuvuuksista. Profiili toimii tarkoituksellisen provokatiivisesti.
”Jos Addiktio-profiili ärsyttää, hyvä. Se on vain häivähdys siitä, kuinka paljon todelliset riippuvuudet kuormittavat työelämää ja ihmisiä”, sanoo Jouhki.
Lähteet
- Väitöstutkimus: pakomatka arjesta voi päättyä riippuvuuteen
- Addiktiokysely 2025
- Alkoholin aiheuttamat kustannukset työelämässä ovat yli 1,1 miljardia euroa (EHYT-FCG 2024)
- Jätevesitutkimus: väestötason huumeiden käyttö
- Huumetilanne Suomessa 2020
- Aivodoping
- Pharmaceutical cognitive doping in students: A chimeric way to get-a-head?
- Rahapelijärjestelmä uudistetaan – Vedonlyönti- ja nettikasinopelien markkina avataan lisenssimallilla kilpailulle
- Suomalaisten rahapelaaminen
- Gambling disorder, increased mortality, suicidality, and associated comorbidity: A longitudinal nationwide register study
- Survey of the prevalence of gambling and gambling problems in Denmark 2021
- Elektronisten pelien vaikutukset nuoren mielenterveyteen
Kuvat ja kampanjamateriaalit
Lisätietoja
Tykkää, jaa