16.03.2026 | Päivän puheenaihe
Jalkautuva päihdetyö rakentaa luottamusta päihteidenkäyttäjien ja yhteiskunnan välille
Päihteiden käyttö ei saa viedä pois ihmisarvoista kohtelua, sanoo A-klinikkasäätiön Katuklinikka-toiminnan tiimipäällikkö Helena Lammi. Haittoja vähentävä työ on osa päihdehoidon kokonaisuutta: turvallisessa kohtaamisessa herätetään toivo muutokseen.
“Kaikki päihteidenkäyttäjät eivät ole juuri tässä hetkessä valmiita tai kykeneviä päihteettömyyteen. Se ei tarkoita, etteikö heillä olisi oikeutta terveyteen ja ihmisarvoiseen kohteluun.”
Näin sanoo Helena Lammi, joka työskentelee A-klinikkasäätiön Katuklinikka-toiminnan tiimipäällikkönä. Lammi vastaa Katuklinikan vaikuttavuuden vahvistamisesta ja toimii esihenkilönä Helsingissä, Tampereella ja Oulussa toimivien Katuklinikan työpareille.
Katuklinikan työ on anonyymia, liikkuvaa, matalan kynnyksen terveys- ja sosiaalineuvontatyötä, psykososiaalista tukea ja palveluohjausta. Kohderyhmä on aktiivisesti huumeita käyttävät ihmiset.
Kolmella paikkakunnalla toimiva tiimi koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, kuten sosionomeista ja sairaanhoitajista.
Asiakkaiden anonyymiuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä tehdään kaduilla, ihmisten kodeissa, asumisyksiköissä ja erilaisissa kohtaamispaikoissa – siellä, missä ihmiset oleilevat ja liikkuvat.
“Katuklinikan työ on haittoja vähentävää työtä. Se tarkoittaa, että toiminnalla pyritään vähentämään päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja tilanteissa, joissa päihteiden käyttö jatkuu.”
Lammi on huomannut, että haittoja vähentävä työ mielletään ihmisten ajatuksissa ja julkisessa keskustelussa usein vain terveysneuvonnaksi. Hän korostaa, että haittoja vähentävä työ ulottuu kaikille elämän osa-alueille ja myös sosiaalisiin suhteisiin.
“Se, mitä terveys- ja sosiaalineuvonnalla, psykososiaalisella tuella ja palveluohjauksella voidaan saavuttaa, on paljon laajempi kokonaisuus. Se on ennen kaikkea ihmisten ja ihmisarvon suojelemista silloinkin, kun päihteiden käytön lopettaminen ei ole vielä ajankohtaista tai mahdollista.”
“En luota ihmisiin. Vaikea olla kontaktissa, mutta tässä oli helppo olla”
Vuonna 2025 Katuklinikalla oli 3058 asiakaskohtaamista, joista 871 oli uusia asiakkaita. Palvelu on suunnattu täysi-ikäisille.
Katuklinikan työ on suurilta osin tienraivausta: kohtaamisissa rakennetaan luottamusta ihmisiin, joilla on usein huonoja kokemuksia ihmissuhteista ja asioinnista terveys- tai sosiaalihuollon kanssa.
“Työtä tehdään ilman ehtoja tai vaatimuksia asiakkaalle. Anonyymiys madaltaa kynnystä tulla meidän luokse ja toisaalta ottaa asioita puheeksi.”
Katuklinikan asiakkailla on taustallaan monimutkaisia elämäntilanteita, hoitamattomia mielenterveyden haasteita, somaattisia sairauksia, asunnottomuutta, traumaattisia väkivallan kokemuksia ja katkenneita ihmissuhteita.
Useilla on takanaan myös toistuvasti katkenneita hoitopolkuja tai tilanteita, joissa hoitopolku ei ole ehtinyt edes alkaa.
“Syitä tähän voi olla monia. Ihmisellä ei välttämättä ole henkilöllisyystodistusta tai pankkitunnuksia, joita palveluihin kirjautumiseen tai aikojen saamiseen tarvitaan.”
Katuklinikan työskentelyn lähtökohtia ovat empaattisuus ja arvovapaus. Lammi korostaa, että kohtaamisissa on iso määrä vahvuutta, joka ei aina näy asiakkaista muille ammattilaisille tai ohikulkijoille.
“Me pääsemme näkemään ihmisissä haavoittuvuutta, uskomatonta sitkeyttä ja selviytymiskykyä. Näkyväksi tulevat myös huumori, keskinäinen huolenpito ja yhteisöllisyys.”
Kohtaamisissa asiakkaat kertovat työntekijöille myös haaveistaan ja unelmistaan, jotka ovat painuneet piiloon ongelmien taakse.
“Me ulkopuolisina pystymme näkemään ihmisissä toivon ja yritämme herättää sen myös asiakkaassa itsessään.”
“Enhän minäkään olisi täällä (päihdeklinikan korvaushoidon aloituksessa) ilman sinua ja teidän apua.”
Jokaisessa toimintakaupungissaan Katuklinikka on ainoa toimija, joka tuottaa terveys- ja sosiaalineuvontaa anonyymisti sekä kaduilla että ihmisten kodeissa.
Katuklinikan terveysneuvontaan liittyvä työ pitää sisällään muun muassa pienimuotoista haavojen hoitoa ja tulehdusten arviointia, huumeiden käyttövälineiden vaihtamista puhtaisiin ja turvallisen käytön ohjausta. Työntekijät tekevät asiakkaille myös C-hepatiitin ja hiv:n pikatestauksia.
Katuklinikalla voidaan vähentää päihteiden riskikäyttöön liittyviä komplikaatioita. Samalla saadaan vahvistettua asiakkaan terveyslukutaitoa ja kykyä hakeutua jatkohoitoon. Kohtaaminen voi herättää halun muutokseen, vaikka asiakas hakeutuisi päihdehoitoon vasta kuukausien tai vuosien kuluttua.
“Kaikissa ihmisissä on mahdollisuuksia. Kukaan meistä ei ole suojassa addiktioilta, jolloin kaikilla on myös mahdollisuus päihdevapaaseen elämään, kunhan saa oikeanlaista apua ja tukea.”
Katuklinikan työntekijät ohjaavat päihteidenkäyttäjiä palveluihin. Katuklinikoilla on käytössään auto, jolla he myös kyyditsevät asiakkaita esimerkiksi päihdehoidon palveluihin tai muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. He ovat läsnä ja turvana pelottavissakin tilanteissa.
“Kiitos vielä siitä, kun pelastitte minun hengen”
Katuklinikassa päihteiden käyttöä tutkaillaan riskien, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta – ei moraalisena mittarina sille, millainen päihteitä käyttävä ihminen on.
Lammi toivoo, että jokainen päihteitä aktiivisesti käyttävä ihminen nähtäisiin yhteiskunnassa ensisijaisesti ihmisenä, ei päihdeongelmaisena. Hänen mielestään on väärin, jos apua ansaitaan vain silloin, kun ihminen on riittävän motivoitunut päihdevapauteen tai on jo raitis.
“Päihteidenkäytön moraalinen arvottaminen siirtää huomion pois palvelurakenteista ja terveydellisistä, sosiaalisista ja yhteiskunnallisista syistä. Yhä ajatellaan, että päihteitä käyttävä ihminen on vastuuton, laiska tai välinpitämätön ja itse syyllinen tilanteeseensa.”
Empatiassa on voimaa
“Riippuvuussairauden takana on monisyinen vyyhti, joka ei riipu ihmisen arvosta, elämäntilanteesta tai statuksesta. Myös toipuminen on pitkä ja mutkikas prosessi.”
Katuklinikan kaltaista työtä ei ole kaikkialla Suomessa, ja varsinkin pienimmät kunnat jäävät usein haittoja vähentävän työn ulkopuolelle.
“Haittoja vähentävän työn asema pitäisi olla valtakunnallisesti huomattavan paljon paremmin vakiintunut ja tunnistettu osa palvelujärjestelmää, että se toteutuisi joka paikassa etelästä pohjoiseen.”
Työnsä kautta Lammille on muodostunut myös näkemys siitä, mitä asiakkaat rakenteilta kaipaisivat.
“Yksilöllisiä tarpeita nykyistä paremmin huomioivia, joustavia palveluita ja hoito- ja kuntoutusvaihtoehtoja sekä integraatiota mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä”, hän luettelee.
Lammi toivoo empatiaa myös päihderiippuvuudesta toipumiseen.
Matkaan kuuluu usein retkahduksia tai esimerkiksi opioidikorvaushoidossa olevalla oheiskäyttöä eli jonkun muun huumausaineen käyttöä korvaushoidon ohessa. Se ei tarkoita, että ihminen olisi epäonnistunut.
“Haittoja vähentävä työ ei ole päihdehoidon vastakohta, vaan osa kokonaisuutta: Me motivoimme, tuemme, saatamme ja kuljemme rinnalla. Usein vaatii monia yrityksiä, ennen kuin työ kantaa hoitoon kiinnittymiseen saakka.”
Kursiivilla olevat väliotsikot ovat suoria lainauksia A-klinikkasäätiön Katuklinikan asiakaspalautteista. Asiakkaat antavat palautetta sekä palautekyselyn kautta että suullisesti.
Tykkää, jaa