Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Kirjoitusohjeet

A-klinikkasäätiön Tutkimussarja on tarkoitettu julkaisufoorumiksi laadukkaalle päihde- ja mielenterveystyötä, järjestöjen toimintaa sekä toimintaympäristöä koskevalle tutkimukselle. Tutkimusaiheiden tulee olla yleisesti kiinnostavia ja teksti on voitava ymmärtää ilman kyseisen alan erityisasiantuntemusta.

Alkuperäistutkimukseen perustuvat artikkelit arvioi kaksi toimituskunnan ulkopuolista asiantuntijaa.

A-klinikkasäätiön Tietopuun Katsauksia ja näkökulmia -sarjan kirjoitukset ovat vapaamuotoisempia artikkeleja, joissa avataan tutkimusten tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Katsaukset ja näkökulmat ovat tyyliltään keskustelun avauksia.

Katsaukset ja näkökulmat arvioi toimituskunta. Artikkelit julkaistaan sähköisesti internetissä (pdf). Tutkimukset julkaistaan yksittäisinä, joten julkaisuprosessi on nopea.

Käsikirjoitukset

Julkaistavaksi tarjottava artikkeli liiteaineistoineen lähetetään päätoimittajalle sähköisesti (jouni.tourunen[at]a-klinikka.fi).

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan otsikkosivu, jossa on otsikon lisäksi kirjoittajan nimi siinä muodossa, jota hän haluaa käytettävän, korkein akateeminen oppiarvo, virka-asema sekä laitos ja osasto, jossa kirjoittaja työskentelee. Nämä tiedot ilmoitetaan kaikista kirjoittajista, siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitus luetella.

Lisäksi otsikkoarkille merkitään yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Sivun alareunaan kirjataan artikkelin merkkimäärä, joka sisältää välilyönnit.

Kaikissa kirjoituksissa tulee olla pohdittuna kirjoituksen yhteiskunnallinen merkitys ja ne tulee tiivistää ydinviesteiksi. Tätä varten tutkimussarjan julkaisun alussa esitetään aina 3 -5 lähtökohtaa erillisesti otsikolla ”Tämä asiasta tiedettiin” ja vastaavasti erillisenä viisi suositusta otsikolla ”Tämä tutkimus opetti”. Katsauksia ja näkökulmia -sarjan julkaisun alussa esitetään 3-5 tiivistystä otsikolla ”Ydinviestit”.

Kirjoitusten ohjeellinen pituus (teksti) on n. 30 000 merkkiä (+ mahdolliset liitetiedostot).

Kirjoittajat

Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä ja heidän kaikkien oletetaan osallistuneen käsikirjoituksen työstämiseen. Alkuperäistutkimuksessa tämä tarkoittaa myös merkittävää panosta tutkimuksen suunnittelussa tai aineiston hankkimisessa tai tulosten analysoinnissa ja tulkinnassa.

Lopullisen käsikirjoituksen tulee olla jokaisen kirjoittajan hyväksymä ja osoitukseksi tästä on saatekirjeessä oltava jokaisen kirjoittajan allekirjoitus tai erilliset sähköpostiviestit jokaiselta kirjoittajalta.

Sidonnaisuudet

Tutkimussarja noudattaa kansainvälistä käytäntöä sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Tarkoituksena on kertoa lukijoille ja artikkelin arvioijille kytkökset, jotka ovat voineet vaikuttaa kirjoituksen sisältöön.

Sidonnaisuudet eivät kuitenkaan vaikuta julkaisupäätökseen, vaan se tehdään sisällöllisin ja toimituksellisin perustein. Sidonnaisuudet ilmoitetaan kolmelta vuodelta ennen artikkelin lähettämistä. Ilmoitetut sidonnaisuudet julkaistaan artikkelin lopussa.

Tutkimussarjan käsikirjoitusten rakenne

Tiivistelmä
  • Enimmäispituus 2 000 merkkiä
  • Väliotsikot: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset, Päätelmät, Avainsanat
Ydinviestit

”Tämä asiasta tiedettiin” ja ”Tämä tutkimus opetti”, molempiin enintään neljä lyhyttä ydinviestiä ranskalaisin viivoin

Artikkelin osiot
  • Johdanto, Aineisto ja menetelmät, Tulokset, Pohdinta
  • Lähdeviitteet ja -luettelo erillisen ohjeen mukaisesti
English summary
  • Käsikirjoitukseen liitetään myös lyhyt englanninkielinen tiivistelmä, max 2000 merkkiä
  • Artikkelin nimi englanniksi
  • Väliotsikot: Background, Methods, Results, Conclusions, Keywords

Katsauksia ja näkökulmia -käsikirjoitusten rakenne

Tiivistelmä
  • Enimmäispituus 2 000 merkkiä
  • Avainsanat
Ydinviestit

Enintään neljä lyhyttä ydinviestiä, pääasiaa ranskalaisin viivoin

Artikkelin osiot
  • Muoto voi vaihdella sisällön mukaan
  • Lähdeviitteet ja -luettelo erillisen ohjeen mukaisesti

Muut kirjoitusohjeet

Tekstin muotoilu
  • Tekstit aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä ja ainoastaan vasen reuna on tasattu
  • Alaotsikkotasoja voi olla korkeintaan kaksi
  • Alaviitteiden määrä on pidettävä pienenä. Mahdolliset alaviitteet tehdään tekstinkäsittelyohjelman alaviitetyökalulla
  • Prosentit kirjoitetaan tekstissä auki (prosenttia); sulkujen sisällä, taulukoissa jne. ne jätetään avaamatta (%)
  • Korostuksena käytetään kursiivia, ei lihavointia
Kuviot ja taulukot
  • Kuviot ja laajat taulukot lähetetään toimitukseen aina kukin alkuperäisenä erillisenä tiedostona mieluiten Excel-muodossa
  • Viittaukset kuvioihin ja taulukoihin merkitään sulkeisiin: (kuvio 1) tai (taulukko 1)
Liitteet

Oheisaineistoa voivat olla suurikokoiset taulukot, kuviot tai kyselylomakkeet. Näihin viitataan tekstissä liitenumeroin

Lähdeviitteet
  • Viitteet sijoitetaan tekstissä sulkeisiin siten, että ensiksi tulee kirjoittajan nimi, sitten lähteen julkaisuvuosi ja viittauksen sivunumerot, esim. (Virtanen 2014, 25)
  • Artikkeleihin viitattaessa sivunumeroita ei pääsääntöisesti käytetä
  • Viitteiden tulee kohdistua riittävän tarkasti yksilöityihin sisältöihin, ei useiden lähteiden yleisviitteitä
  • Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, käytetään ensimmäisen kirjoittajan jälkeen merkintää ”ym.”
  • Jos kirjoittaja mainitaan tekstissä nimellä, ensimmäisellä viittauskerralla käytetään sekä etu- että sukunimeä
Lähdeluettelo
  • Liitetään kirjoituksen loppuun otsikolla ”Lähteet”. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuuslähteestä ilmoitetaan kirjallisuusluettelossa tekijän sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantajan kotipaikka, kustantaja
  • Esimerkiksi: Virtanen, V. (2014): Työstä pääomaa. Tampere: Vastapaino. Kun kirjoittajia on kaksi, tekijät erotetaan toisistaan ”&”-merkillä. Kun kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, kirjoittajat erotetaan toisistaan pilkulla ja kaksi viimeistä kirjoittajaa & -merkillä
  • Toimitetussa teoksessa olevasta artikkelista ilmoitetaan tekijän sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, artikkelin sivunumerot, teoksen toimittajat, teoksen nimi, kustantajan kotipaikka ja kustantaja
  • Esimerkiksi: Nieminen, N. (2012): Sukupolvien salaisuudet. Teoksessa: Niemi, N. & Mäki, M. (toim.): Yhteyksien verkosto. Helsinki, Kelan tutkimusosasto: 201-214.
  • Aikakauslehtiartikkelista ilmoitetaan kirjallisuusluettelossa tekijän sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, aikakauslehden nimi, vuosikerta, lehden numero ja artikkelin sivunumerot
  • Esimerkiksi: Laakso, J. & Korhonen, A. (2013): Yksityisten terveysmarkkinoiden tulevaisuus Yhteiskuntapolitiikka 78 (6): 605-617
  • Internet-lähteestä ilmoitetaan tekijän sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain (jos tiedossa), julkaisuvuosi, internet-julkaisun otsikko, julkaisijaorganisaatio,  Internet-osoite sekä viittauspäivämäärä
  • Esimerkiksi: Volk, R. & Laukkanen, T. (2010): Hoivan rahoitus. Kansainvälisiä käytäntöjä ja kotimaisia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2010.  http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1532776 (luettu 12.12.2010)