”Kriisiolot paljastaisivat kuinka vahvasti addiktiot ohjaavat arkeamme”

Olemme kansalaisina tottuneet ajattelemaan huoltovarmuutta konkreettisina asioina, kuten kodin hätävarana; ruokana, vetenä, taskulamppuina ja matkaradioina. Huomiomme tulisi kiinnittyä myös laajemmin psyykkiseen huoltovarmuuteen. Mikä on ihmisten henkinen kantokyky, jos yhteiskuntamme ajautuu kriisitilanteeseen?

Kriisitilanne toisi todennäköisesti varsin näkyväksi sen, miten paljon riippuvuudet ohjaavat elämäämme. Selviytyäksemme meidän pitäisi pystyä toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja asettua johdettavaksi osana isompaa kollektiivia. Iso kysymys on, kykeneekö mielihyvähakuisesti käyttäytyvä nykyihminen hyväksymään tämän yhteiseen hyvään tähtäävän roolinsa.

Poikkeusolojen tarkastelusta uusia näkökulmia riippuvuushoitoihin?

Addiktioille on ominaista, että ne saavat ihmisen keskittymään pakonomaisesti oman mielihyvän tarpeen tyydyttämiseen. Riippuvuus kääntää huomion väistämättä sisäänpäin kohti omaa olotilaa ja riippuvuuden kohdetta.

Jos tietoverkot katkeavat tai turvallisuustilanne pakottaa ihmiset vetäytymään pommisuojiin, mitä tapahtuu heille, jotka ovat tottuneet saamaan päivittäisen dopamiiniannoksensa sosiaalisesta mediasta, päihteistä tai rahapelaamisesta? Riippuvuuden laadusta ja vakavuusasteesta riippuen vieroitusoireet voivat olla sekä fyysisiä että psyykkisiä – ja niillä on usein vaikutuksia myös ympäröivään yhteisöön.

Tarkoituksena ei ole lietsoa kauhukuvaa, vaan pohtia varautumista – ja samalla mahdollisuutta hyödyntää tätä ajattelumallia riippuvuuksien hoitomuotojen kehittämisessä. Voisiko poikkeusolojen tarkastelu tarjota uusia terapeuttisia näkökulmia riippuvuuksien hoitoon?

Tutkimusten mukaan pystyvyyden kokemuksella ja toimijuudella on myönteisiä vaikutuksia riippuvuudesta toipumisessa. Selkeä tehtävä, toiminta ja rooli voivat tuottaa välitöntä kokemusta merkityksellisyydestä – ja kriisitilanteessa nämä elementit voivat jopa auttaa ratkaisemaan ihmisen sisäisiä, mentaalisia ristiriitoja.

Järjestöjen vapaaehtoiset tukevat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä

Olemme tehneet jalkautuvaa päihdetyötä jo vuosikymmenten ajan. Poikkeusoloissa – kuten koronapandemian aikana – olimme kentällä auttamassa riippuvuuksista kärsiviä, tukemassa ihmisiä ja turvaamassa yhteiskuntarauhaa. Veimme ruokaa ja juomaa, ohjasimme apua tarvitsevia edelleen toimivien palveluiden piiriin – kuten teemme yhä tänäkin päivänä.

Asiantuntijoidemme rinnalla toimii suuri joukko vapaaehtoisia. Tarjoamme vertaistukea, käymme ryhmä- ja yksilökeskusteluja vaikeissa elämäntilanteissa olevien kanssa. Kriisin keskellä on tärkeää, että psykososiaalinen tuki ei nojaa yksin viranomaisiin – apuun tarvitaan kaikkia. Kolmannen sektorin koulutetut vapaaehtoiset ovat inhimillisen huoltovarmuutemme kannalta korvaamaton voimavara – heillä on kokemusta, osaamista ja valmius toimia vaikeissa olosuhteissa.

Järjestöjen toimintakyvyn ja vapaaehtoistyön ylläpitäminen on tärkeää ennakointia ja varautumista yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin. Henkisen hyvinvoinnin tukeminen kriisin aikana on vaikuttavaa huoltovarmuutta, johon meidän tulisi Suomessa panostaa aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä. Näin voimme auttaa ihmisiä paitsi selviytymään mahdollisesta akuutista kriisitilanteesta, myös rakentamaan toivoa ja toimintakykyä poikkeustilan jälkeiseen aikaan.

Riippuvuudet ja huoltovarmuus SuomiAreenassa

Riippuvuudet muovaavat tapojamme kuluttaa, toimia ja selviytyä – myös kriiseissä. SuomiAreenan paneelissa 26.6. klo 11 (Eetunaukion lava, Pori) nostamme esille addiktioiden vaikutukset huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn.

Keskustelua vetää toimittaja Riku Rantala, ja näkemyksiään jakavat Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta, toimittaja ja kirjailija Anna Karhunen, Valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Tammi sekä A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.

Tutustu tapahtumaan