Suomi suhtautuu kuntodopingiin liberaalimmin kuin muut Pohjoismaat

Dopinglinkin tiimipäällikkö Joni Askola kävi kollegoineen tutustumassa pohjoismaiseen kuntoilijoiden antidopingtyöhön. Hän havaitsi, miten maamme on edelläkävijä ja liberaalimpi kuntodopingin suhteen.

Pohjoismaita voidaan pitää kuntoilun antidopingtyön edelläkävijöinä, ja Suomi on tehnyt tässä uraauurtavaa työtä.

Suomen ainoa kuntoilijoiden antidopingtyöhön keskittynyt A-klinikkasäätiön Dopinglinkki on ollut olemassa jo lähemmäs viisitoista vuotta ja omaa kuntodopinginkentällä vakaan, jopa kunnioitetun aseman.

Kuntodopingilla tarkoitetaan kilpaurheilun ulkopuolista dopingaineiden, yleisimmin anabolis-androgeenisten steroidien käyttöä, joita tavalliset kuntoilijat käyttävät suorituskykynsä ja ulkonäkönsä kohentamiseen. THL:n mukaan noin prosentti väestöstä on käyttänyt dopingaineita elämänsä aikana eli puhumme tuhansista ihmisistä.

Suomi eroaa muista Pohjoismaista kuitenkin melko paljon työssään kuntodopingin parissa ja toimintaamme voidaan pitää jopa liberaalina.

Dopingin käytöstä ei Suomessa rangaista

Dopinglainsäädäntömme ei ole kriminalisoinut dopingaineiden käyttöä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsi tai Norja. Myös rangaistuksemme dopingaineiden levittämisestä ja valmistamisesta ovat lievempiä.

Tanskassa käyttöä ei ole kriminalisoitu, mutta kuntosaleilla anti-dopingsitoumuksen allekirjoittaneessa kuntosalissa dopingtestaaja voi silmämääräisin perustein testata kuntoilijoiden dopinginkäyttöä.

Miltä tuntuisi, jos kotisalillasi partioisi poliiseja tai jos sinut dopingtestattaisiin treenisi jälkeen, kuten Ruotsissa on käytäntönä.

Dopingaineiden käyttöön liittyy paljon salailua ja jopa häpeää. Käyttäjät myös välttävät usein terveydenhuollon pariin hakeutumista syrjivän, vähättelevän tai puhtaasti tietämättömän käytöksen takia. Tilanne tuskin olisi parempi, jos myös dopingaineiden käyttö olisi aikoinaan kriminalisoitu.

Dopingrikokset, kuten dopingaineiden valmistus tai maahantuonti, on lisätty Suomen rikoslakiin 2002. Suomessa kuntoilun antidopingtyö kuuluu päihde- ja riippuvuusjärjestölle, ei kilpaurheilun antidopingtoimistoille. Tämä linjaus poikkeaa kansainvälisestä valtavirrasta ja mahdollistaa monia asioita sekä tekee meistä helpommin lähestyttäviä dopingaineita käyttävien ihmisten keskuudessa. Vähennämme yksilön kokemia haittoja terveydenhuollon kuormaa neuvomalla esimerkiksi, miten voi pistää turvallisemmin tai ehkäistä pistämisestä johtuvia haittoja. Lisäksi asenneilmastomme on sallivampi, koska emme toimi ”testaa ja rankaise” -mallilla.

Tavoitteemme Dopinglinkissä on ennaltaehkäistä ja vähentää yksilön sekä yhteiskunnan haittoja, ei rangaista.

Toimintaamme ei kuulu tavallisten kuntoilijoiden testaaminen tai rangaistusten lisääminen, eikä Suomen lainsäädäntö tätä edes mahdollistaisi.

Kansainvälisessä vertailussa osalla maista on tiukka linja dopingaineisiin ja joissain maissa ilmiön olemassaolosta ei edes tiedetä. Eräs norjalainen kollegani kertoi, miten puolalainen rakennusalan kausityöntekijä oli ihmetellyt suuresti, koska norjalaisen kuntosalin vastaanotossa ei suostuttu avustamaan häntä dopingaineiden kanssa salilla.

Mutta on asialla kääntöpuolensakin. Nimittäin resurssit ja asian pitäminen tärkeänä.

Muiden Pohjoismaiden resurssit kuntodopingin parissa ovat eri luokkaa kuin meillä Suomessa. Dopingaineiden parissa työskentelee esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa useampi taho ja tuet ovat suurempia. Vahva lainsäädäntö pitää asian yhteiskunnallisesti merkityksellisenä ja siihen suunnataan rahoitusta.

Muun muassa Norjassa on oma hoitopolkunsa dopingaineiden käytön lopettaville, jota kehitetään jatkuvasti. Myös anonyymit neuvontapalvelut tavoittavat huomattavasti enemmän ihmisiä, koska markkinointikoneistot taustalla ovat vahvat.

Suomi voisi hyötyä kuntodopingin tutkimuksesta sekä hoitosuosituksista koskien varsinkin erityisryhmiä, kuten nuoret ja aktiiviliikkujat. Olisi myös hyödyllistä, jos meillä olisi mahdollisuus tarjota erikoistuneita hoitopaikkoja nimenomaan kuntodopingia käyttäville ihmisille.

Doping and Public Health -konferenssi

A-klinikkasäätiön Dopinglinkki oli mukana 17.-18.6.2024 Tukholmassa järjestetyssä kansainvälisessä Doping & Public Health konferenssissa, jossa tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Koskelo ja asiantuntija Mikko Lemettilä esittelivät suomalaista kuntodopingtutkimusta ja suomalaista kuntoilun antidopingtyötä. Konferenssi pidetään tyypillisesti noin kahden vuoden välein ja vetovastuu on vuorotellen eri Pohjoismailla.

Konferenssin jälkeen osallistuimme myös Clean Fitness Network-kokoukseen. Sen osallistujat ovat pääosin pohjoismaisia toimijoita, joilla on kuntosaleille ja kuntoilijoille tarkoitettua antidopingtoimintaa.

Seuraava konferenssin järjestysvuoro on Suomella ja se pidetään näillä näkymin vuonna 2026. Tervetuloa!