Petri Kotilainen löysi luovan ilmaisun avulla tiensä takaisin työelämään ja toipumiseen

Teatterin lavalle nouseminen tehoaa Petri Kotilaiseen samalla tavalla kuin päihteet aikaisemmin. Kokemusasiantuntijuus on tuonut miehelle työn ja ammatin. 

Image

Syyskuussa vuonna 2012 KokoTeatterissa on Peilin ensi-ilta. Mielenterveystoipujat, ammattinäyttelijät ja ammattiteatteri ovat tehneet teatteriesityksen yhteistyönä. Lavalle nousee Petri Kotilainen, mielenterveys- ja päihdetoipuja. Hän on ensimmäistä kertaa teatterin lavalla yleisön edessä ja tilanne jännittää. Yleisö kuitenkin rakastaa esitystä ja Kotilaisessa syttyy kipinä esiintymiseen.

Produktion ensi-illasta on nyt kulunut monta vuotta. Silloin ensimmäistä kertaa teatterin lavalle astunut Kotilainen on ollut monessa mukana kokemusasiantuntijana.   

Tällä hetkellä hän työskentelee The World of Recovery - toipumispelissä kokemusasiantuntijana ja pelikoordinaattorina ja on mukana myös Helsingin kaupungin Aito välittäjä -hankkeessa kokemusasiantuntijana.

Kotilaisen mieli alkoi oireilla murrosiässä. 17-vuotiaana hän joutui ensimmäistä kertaa osastohoitoon sairaalaan. Ensimmäisten sairaalajaksojen jälkeen Kotilainen aloitti Eiran aikuislukion, jossa hän opiskeli pitkään kestäneen hyvän kauden ajan. Työpaikan hän löysi itselleen silloisesta Postista. Elämä sujui Kotilaisen mukaan ihan hyvin, kunnes kuvioihin tuli amfetamiini.  

”Yksi kaverini tarjosi minulle viivat syntymäpäivälahjaksi. Enkä ikinä ajatellut, mihin se tie minut vielä veisi.”  

Päihteiden tultua kuvioihin alkoi pitkään kestänyt kierre Auroran ja Hesperian suljettujen osastojen asiakkaana. Kolmen vuoden aikana Kotilainen kirjautui kymmenen kertaa osastojaksoille ja sairaalasta ulos.  Aina osastojakson päätyttyä alkoi päihteiden käyttö.   

Skarpin toimintaperiaatteisiin kuuluu pysyä valmennettavansa rinnalla ja katsoa kokonaisuutta pitkällä tähtäimellä.

Kymmenennen osastojakson jälkeen sairaalan sosiaalityöntekijä ehdotti Kotilaiselle, että hän kävisi tutustumassa Niemikotisäätiön Skarppiin. Skarppi on 11-paikkainen nuorille aikuisille suunnattu asumisvalmennusyksikkö. Skarpista Kotilaisen elämä alkoi hitaasti kääntyä kohti valoisampia aikoja. Ajanjaksoon kuului retkahduksia, mutta Skarpin toimintaperiaatteisiin kuuluu pysyä valmennettavansa rinnalla ja katsoa kokonaisuutta pitkällä tähtäimellä.  

”Skarpissa se ei ollut vain sellaista, että pääsi osastolle ja söi lääkkeet. Se oli semmoista eteenpäin menoa kuitenkin aina”, Kotilainen kuvailee.   

Luovan ilmaisun pariin Kotilainen ajautui puolivahingossa. Lilinkotisäätiön ohjaaja Minnamari Turtiainen ja teatterin ohjaaja Sesa Lehto tulivat Skarppiin esittelemään Peili-projektia. He etsivät vapaaehtoisia mielenterveys- ja päihdetoipujia työryhmäänsä. Kotilaista kiinnostivat elokuvat, joten hän ajatteli osallistuvansa projektin tekniseen puoleen. 

”Menin produktioon mukaan harjoittelemaan tekniikkaa, mutta siinä kävi niin, että päädyin lavalle. Sitä tekniikkaa olikin tekemässä ihan ammattilaisia, niin päädyin sitten puolivahingossa lavalle”, Kotilainen muistelee.  

Onnistuneen Peili-produktion päätteeksi siinä työskennelleet tahot päättivät perustaa Taiteen Sulattamon. Yhdistyksen päämääränä on tuottaa yhteisöllistä taidetta ja antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuus olla osana taidetta tuottavaa yhteisöä. Kotilainen on ollut alusta asti aktiivisesti mukana Taiteen Sulattamon toiminnassa ja istuu nykyään sen hallituksessa. Hän painottaa, ettei Taiteen Sulattamon toiminta tarkoita yksiselitteisesti toipumisen tietä.  

Unohdetaan hetkeksi ne ongelmat ja tehdään yhdessä teatteria.

”Kuntoutuminen on siinä sivutuote. Siellä ei puhuta oikeastaan omasta taustasta ja siitä, kuinka huonossa kunnossa ollaan. Unohdetaan hetkeksi ne ongelmat ja tehdään yhdessä teatteria. Annetaan kaikille mahdollisuus. Kuka tahansa voi nousta Sulattamon kautta teatterin lavalle.”   

Taiteen Sulattamon perustamisen aikoihin Kotilainen oli ottanut myös asumis- ja kuntoutumisrintamalla seuraavan askeleen. Kolmen ja puolen vuoden Skarpissa asumisen jälkeen hän siirtyi Myllypadon asumiskuntoutusyksikköön. Siellä sai edelleen tukea, mutta huoneen sijaan hän asui itsenäisesti omassa asunnossa. 

Kotilaisen kertoessa elämästään esiin nousee useamman kerran toive siitä, että hän olisi vaikeina aikoina saanut kuulla joltain vertaiselta tarinan, miten vaikeista ajoista voi selvitä. Osittain sen tähden Kotilainen innostui kokemusasiantuntijuudesta, kun Taiteen Sulattamon toiminnanjohtaja Eveliina Lafghanin ehdotti koulutukseen hakeutumista.  

”Koetin etsiä sellaista koulutusta, mutta ei niitä oikein ollut. Sitten Myllypatoon tuli kuin sattumalta sähköpostia, jossa kerrottiin Niemikotisäätiön aloittavan pilottihankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksesta. Olin heti sitä mieltä, että tuo on minua varten.” 

Kokemusasiantuntijakoulutuksen saatuaan Petri rakensi Taiteen Sulattamossa omasta tarinastaan monologin. Hänestä tuli kokemusasiantuntija taiteen keinoin. Oma tarina oli kirjoitettu kokemusasiantuntijakoulutuksessa paperille, mutta Taiteen Sulattamossa se muokattiin uudelleen.

Syntyi videokuvaa ja näyttelemistä sisältävä Kehityskertomus mitättömyydestä keskinkertaisuuteen -monologi. Nimi on epäsuora lainaus Studio Julmahuvin sketsistä, mutta se viittaa suoraan Kotilaisen elämään.   

”Elämä päihdekuvioissa ei ollut hirveän mukavaa. Nimi tulee siitä, kun elämä ei ollut kovin kummoista, mutta nyt minulla menee ihan hyvin.” 

Monologi sai ensi-iltansa Ateneumissa Niemikotisäätiön seminaaripäivillä. Kotilainen muistelee hetkeä hymyillen: 
”Sain tosi hyvät palautteet siitä. Kaikki nousi seisomaan ja taputti. Se oli kyllä hieno hetki.”  

Kokemusasiantuntijuudesta tuli Kotilaisen ammatti. Hänet on palkattu erilaisiin työryhmiin kokemusasiantuntijaksi. Kertomalla omaa tarinaansa Petri kokee voivansa antaa toipujille toivoa. Ammattilaisille hän taas kokee pystyvänsä jakamaan tietoa ja tietoisuutta siitä, millaista on sairastaa mielenterveysongelmia ja olla toipuja.

Kokemusasiantuntijuudesta tuli Kotilaisen ammatti.

Siitä hetkestä, kun Kotilainen astui Skarppiin ja otti ensimmäiset askeleensa kohti toipumista, on nyt kulunut kahdeksan vuotta. Sinä aikana hän on kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi, esittänyt monologiaan usealle eri taholle, näytellyt ammattinäyttelijöiden kanssa samalla lavalla ja jakanut kokemusasiantuntijuuttaan asiantuntijaryhmissä.

Nykyään Kotilainen asuu Niemikotisäätiön jälleenvuokrauksen asunnossa, jossa tukea on saatavilla tarvittaessa, mutta asuminen on pääsääntöisesti itsenäistä.  

Polku on vienyt Kotilaisen kokemusasiantuntijan lisäksi myös pelikoordinaattoriksi Helsingin Pasilassa sijaitsevaan The World of Recovery -pelin toimistoon.

Kyseessä on toipumisorientaation periaatteille rakentuva monimuotoinen pelikokonaisuus, joka sisältää laajimmassa muodossaan digipelin, ryhmätapaamisia ja roolipeliosuuden. Toipumispelin digipelissä saadaan tehtävät eri aiheista, kuten luonnosta.

Tehtävät ovat konkreettisia, esimerkiksi itselleen merkittävän paikan kuvaamista. Tulokset voidaan jakaa peliryhmän kanssa.  

Vuorovaikutus on tärkeä osa peliä. Pelaajina ovat 18–50-vuotiaat päihde- ja mielenterveystoipujat. Toipumispelin ensimmäisestä versiosta pelattiin viime kevään ja kesän aikana pilottijakso, jossa Kotilainenkin oli mukana. Ensisijaisesti hänen tehtävänsä on kuitenkin toimia kokemusasiantuntijana ja pelinkehittäjänä.  

Autamme välitettäviä, kuten me heitä kutsumme, saavuttamaan jonkun unelman tai pienemmän tavoitteen.

Petri Kotilaista työllistää myös Helsingin kaupungin Aito välittäjä -hanke, jossa kokemusasiantuntijat auttavat psykiatrisen poliklinikan asiakkaita. He tapaavat asiakkaita toimintaterapeutin kanssa ja yhdessä mietitään, mikä voisi olla sellainen asia, jossa välittäjä voisi auttaa välitettävää.   

”Me autamme välitettäviä, kuten me heitä kutsumme, saavuttamaan jonkun unelman tai pienemmän tavoitteen. Minä voisin esimerkiksi viedä välitettävän Taiteen Sulattamoon tutustumaan johonkin kirjoitus- tai taidetyöpajaan.”   

Kotilainen kokee taiteen ja luovan ilmaisun olleen ensiarvoisen tärkeä osa hänen omaa toipumistaan. Aito välittäjä -hankkeessa hän pääsee auttamaan toipujia, jotka ovat olleet samassa tilanteessa kuin hän vuosia sitten. Parhaimmillaan hän pystyy olemaan heille se silta, jota pitkin he voivat nousta vaikkapa teatterin lavalle. 

”Kyllä se, että menee esimerkiksi teatterin lavalle esiintymään, tarjoaa tosi paljon. Vaikka se on välillä ahdistavaa ja pelottavaa, antaa se kuitenkin kiksejä, jotka aikaisemmin tuli amfetamiinista. Nyt ne samat kiksit tulee sieltä teatterin lavalta.”  

Petri Kotilainen  

Pelisuunnittelija ja kokemusasiantuntija taiteen keinoin, The World of Recovery -toipumispelihanke ja Aito välittäjä -hanke  

Paras ominaisuutesi työssä?  

Luovuus ja huumorintaju.  

Huonoin ominaisuutesi työssä?  

Jos on välillä huono päivä.  

Rakkain työkalusi?  

Tietokone – kännykkä on huonoin työkalu, kun se ei toimi.  

Mitä työ on sinulle opettanut?  

Sen, että minä riitän.  

Mistä saat vastapainoa työlle?  

Harrastuksista, esimerkiksi dj:nä olemisesta. 

Mitä tekisit, jos et olisi kokemusasiantuntija?  

Olisin vielä eläkkeellä. 

Teksti ja kuva: Annuska Dal Maso 

Haastattelu on julkaistu Tiimi-lehdessä 1/2021.

PIENI PYYNTÖ SINULLE: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Pyydämme, että tilaisit Tiimin printtiversion. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa. Tilauslomakkeen löydät tämän sivun alalaidasta. Tervetuloa Tiimin lukijaksi!

Muokattu viimeksi 06.04.2021.

Tiimi-lehti

Tilaa Tiimi-lehti kotiin tai työpaikalle!

Auta meitä saamaan päihdetyölle mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa.

Ovatko osoite- tai laskutustietosi muuttuneet? Päivitä tietosi tästä

Tilaa Tiimi-lehti