Onko kahvi aivodopingia ja muut usein kysytyt kysymykset älylääkkeistä

Aivodoping, älylääkkeet, smart drugs tai nootropiinit – keskittymisen ja suorituskyvyn parantamiseen suunnatut keinot ovat rantautuneet myös Suomeen. Mistä aivodopingissa sitten oikein on kyse, aiheuttaako se riippuvuutta ja onko kahvin juonnista syytä olla huolissaan?

Image
A-klinikkasäätiön tutkimuspäällikkö Jukka Koskelo

Tutkimuspäällikkömme Jukka Koskelo on työskennellyt kuntoilun antidopingtyön parissa kaksitoista vuotta, muun muassa Työterveyslaitoksella sekä Hollannissa Netherlands Aerospace Centressä. Aivodoping liittyy hyvin läheisesti kuntoilussa käytettyihin dopingaineisiin.

Saamme A-klinikkasäätiön Dopinglinkkiin usein kysymyksiä myös aivodopingista ja Jukka Koskelo vastasi niistä yleisimpiin.

Mitä aivodoping tarkoittaa?

Aivodoping tarkoittaa sitä, kun terve ihminen pyrkii parantamaan lääkeaineilla omaa vireystilaansa. Käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi keskittymisen, valppauden, tarkkaavaisuuden, muistin, oppimisen tai mielialan parantaminen. Aivodopingtarkoituksessa käytetyt aineet ovat usein eri sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) ja skitsofrenian hoitoon lääketieteellisessä tarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä.

Kuka käyttää aivodopingia?

Aivodopingin käyttöä on havaittu muun muassa opiskelijoiden ja vaativissa ammateissa toimivien henkilöiden keskuudessa.

Mitkä aineet ovat aivodopingia?

Aineita, joita käytetään aivodopingtarkoitukseen ovat mm. amfetamiini, modafiniili, metyylifenidaatti, pirasetaami, efedriini ja pseudoefedriini.

Ovatko kahvi tai energiajuomat aivodopingia?

Aivodopingilla ei ole Suomessa virallista määritelmää. Laajalti aivodopingiksi voitaneen kuitenkin laskea keinot, joilla ihminen pyrkii parantamaan omaa vireystilaansa.

Aiheuttaako aivodopingin käyttö riippuvuutta?

Aivodopingin käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta.

Mitä haittavaikutuksia aivodopingista on?

Riippuu mistä aivodoping on hankittu, miten paljon sitä käyttää ja käyttääkö samaan aikaan jotain muita lääkeaineita tai esimerkiksi päihteitä. Esimerkiksi pimeästä verkosta hankitusta aivodopingista ei voi tietää, millaisia haittavaikutuksia siitä voi tulla tai mitä aine ylipäätään on. Aivodopingaineista riippuen erilaisia psyykkisiä oireita voi tulla: jos käyttää piristeitä, niin silloin voi tyypillisesti tulla päänsärkyä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja sitä kautta masennusta. Riskinä voi myös olla sydän- ja verisuonitaudit.

Missä vaiheessa aivodopingin käytöstä pitää olla huolissaan?

Olipa kyseessä mikä aine hyvänsä, niin perusterveen ihmisen syytä olla huolissaan aina jos tulee poikkeavia oireita tai tuntemuksia. Lisäksi jos tuntee, ettei pärjää ilman tai omat annosmäärät kasvavat.

Miten paljon Suomessa käytetään aivodopingia? Entä maailmalla?

Meillä ei toistaiseksi ole tästä aiheesta kansallista tutkimusta ja suurin osa aivodopingista tulee harmaasta kaupasta eli siitä ei ole olemassa rekisteriä. Päihdetyötä tekevä EHYT ry teki vuonna 2017 Lääkkeet ja huumeet työelämässä -tutkimuksen ja sen mukaan 15 prosenttia suomalaisista vastasi käyttäneensä reseptillä saatavia lääkkeitä työtehonsa parantamiseen. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi amerikkalaisopiskelijoiden keskuudessa 5–35 prosenttia on sanonut käyttävänsä aivodopingia.

Onko aivodopingin käyttö rangaistavaa?

Riippuu täysin, mitä ainetta käyttää. Suomessa huumausaineeksi laskettavien aineiden käyttö on rikos.

Mikä saa ihmiset käyttämään aivodopingia?

Syitä on yhtä monia kuin meitä ihmisiäkin. Monesti esimerkiksi kiire, väsymys, suorittaminen tai kovat paineet työ- tai opiskeluelämässä voivat olla syitä hakea apua aivodopingista.  Tilastokeskuksen selvityksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista työskentelee ainakin toisinaan kiireessä ja noin 40 prosenttia usein tai aina. Tähän ryhmään lukeutuvat mm. johtajat sekä asiantuntijat.

Mistä saa apua, jos on huolissaan omasta tai läheisen aivodopingin käytöstä?

Kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan lääkäriin tai terveysneuvontaa tarjoaviin palveluihin, kuten esimerkiksi säätiömme Dopinglinkkiin.

Lue lisää

Kauppalehti: Piilaakson startup-skenestä tuttu aivodoping tuli Suomeen: Työtehon toivossa turvaudutaan monenlaisiin aineisiin – yksi aine on ykkönen

Helsingin Sanomat: Äly hoi

Yle: Opiskelijoiden lisäksi myös työssäkäyvät nuoret hakevat tehoa älylääkkeistä – asiantuntija varoittaa haitoista: "Käyttö on aina riskipeliä"

Muokattu viimeksi 25.07.2022.