Huumekuolemien ehkäisyssä parantamisen varaa Euroopassa

Huumeiden yliannoskuolemien ehkäisy saa yllättävän vähän huomiota osakseen Euroopassa. Vain viidellä maalla on tähän erillinen strategia tai ohjelma.

Image

Correlation Network on vuonna 2004 perustettu haittojen vähentämisen eurooppalainen verkosto. Se teki viime vuonna laajan, yli sata kysymystä sisältäneen tilannekyselyn haittojen vähentämisen tilanteesta Euroopan eri maissa. Vastaukset saatiin kaikkiaan 35:stä Euroopan maasta.

Suomen osalta tiedot kokosivat Mika Mikkonen (Ehyt ry), Juho Sarvanko (A-klinikkasäätiö) ja Juha Sedergren (Tukikohta ry). 

Seuraavassa esitellään joitakin nostoja vuoden 2019 raportista. Se keskittyi erityisesti kolmeen teemaan: haittojen vähentämisen järjestöjen asemaan oman maansa huumausainepolitiikassa, yliannoskuolemien ehkäisyyn sekä C-hepatiitin ehkäisyn ja hoidon tilaan eri maissa. 

Yliannoskuolemat ovat kasvussa monessa maassa, mutta niiden ehkäisy saa vain vähän huomiota.

Huumeyliannoskuolemat ovat kasvussa monessa Euroopan maassa. Siihen nähden on hämmästyttävää, kuinka vähän huomiota kuolemien ehkäiseminen saa osakseen. Raportin mukaan vain viidellä maalla on erillinen strategia tai toimenpideohjelma kuolemien ehkäisemiseksi. 

Huumekuolemien ehkäisyyn on useita näyttöön perustuvia interventioita. Raportin mukaan niitä käytetään vaihtelevasti eri alueilla ja kaupungeissa. Usein niitä ei käytetä lainkaan. 

Yksi näyttöön perustuva ehkäisevä toimenpide on opioidiyliannostuksen vastalääke naloksonin jakelu käyttäjille ja heidän läheisilleen. Kansallisen tason tiedot kertovat, että kotiin vietävää naloksonia on saatavilla 14 maassa. Kuitenkin kyselystä paljastui, että saatavuudessa on käytännössä suuria alueellisia eroja. 

Italia on nostettu kotiin vietävän naloksonin mallimaaksi.

Syitä on monia: esimerkiksi Ranskassa naloksonia on virallisesti saatavilla, mutta käytännössä näin ei suinkaan aina ole. Syynä on naloksonin korkea hinta. Haittojen vähentämisen järjestöillä ei ole ollut varaa hankkia sitä laajamittaiseen käyttöön.

Itävallassa taas naloksoniohjelma on toiminut vuosia vain yhdessä kaupungissa (Graz) eikä sitä ole laajennettu muualle maahan. Ukrainassa naloksonin heikko saatavuus liittyy raportin mukaan apteekkien haluttomuuteen tilata sitä, vaikka virallisesti sitä tulisi olla saatavilla ilman reseptiä.

Suomessa käyttäjille annettavaa naloksonia ei ole saatavilla toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa.

Taulukko: Haittojen vähentämistoimia Euroopan maissa, tilanne kesällä 2019.

Image
Haittojen vähentämistoimia Euroopan maissa, tilanna kesällä 2019.

Monissa maissa havaittujen ongelmien ja puutteiden rinnalla Haittojen vähentäminen Euroopassa -raportissa on tunnistettu hyviä käytäntöjä. Naloksonin osalta mallimaaksi on nostettu Italia, jossa naloksonia on saanut apteekeista ilman reseptiä jo 1990-luvulta lähtien. 

Huumeiden valvottu käyttöhuone on puhuttanut viime vuosina Helsingissä. Viime vuonna kaupunginhallitus esitti valtioneuvostolle, että käyttöhuonekokeilun mahdollistava lakimuutos pantaisiin alulle. Ainakaan toistaiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ei ole edistänyt asiaa. 

Euroopassa on tällä hetkellä 80–90 valvottua käyttötilaa 10 maassa. Niiden lisäksi haittojen vähentämisen järjestöt raportoivat useista uusista suunnitelmista perustaa uusia käyttötiloja tai muuttaa maan lainsäädäntöä siten, että tilojen perustaminen tulisi mahdolliseksi. Käyttötilat ovat useassa maassa edelleen poliittisesti herkkä aihe. 

Esimerkiksi Kreikassa yritetään avata uudelleen jo kerran avattu käyttötila. Se suljettiin, kun sille ei saatu luotua lainsäädännöllistä pohjaa. Irlannin Dublinissa jo pitkälle edennyt käyttötilan perustaminen on pysähtynyt poliittiseen kiistelyyn. Portugalin Portossa pormestari perui jo kertaalleen lupaamansa käyttötilan. 

C-hepatiittihoito on kehittynyt hitaammin huumeita käyttävillä ihmisillä kuin muilla potilasryhmillä.

C-hepatiittitartunta on varsin yleinen huumeita pistämällä käyttävillä ihmisillä. C-hepatiitin hoidossa on tapahtunut viime vuosina huomattavaa edistystä, kun markkinoille on tullut uusia tehokkaita lääkkeitä. Korkea hinta oli aluksi este lääkkeiden laajamittaiselle käytölle, mutta nyt hinnat ovat laskeneet tasolle, joka mahdollistaa laajojen potilasryhmien hoidon. 

Huumeita käyttävien ihmisten C-hepatiittihoito on kuitenkin kehittynyt muita potilasryhmiä hitaammin. Syitä ovat kielteiset asenteet ja ohjeistuksen puute. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi C-hepatiitin eliminoinnin maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Se korostaa erityisesti huumeita käyttäviä ihmisiä priorisoitavana hoidettavana potilasryhmänä.

Kymmenessä Euroopan maassa ei edelleenkään hoideta huumeita käyttävien ihmisten C-hepatiittia. 

Haittojen vähentäminen Euroopassa -raportin mukaan tilanne on edelleen huono monissa maissa, joskin edistystä on tapahtunut. Peräti 10 maassa ei edelleenkään hoideta huumeita käyttävien ihmisten C-hepatiittia. Raportissa kuvataan esimerkiksi, kuinka Ukrainassa huumeita käyttävän ihmisen on kyettävä osoittamaan olleensa vuoden päihteettömänä ennen hoidon aloitusta. Hoidon alettua päihteettömyyttä testataan jatkuvasti.

Ohjeistus huumeita käyttävien ihmisten C-hepatiittihoidosta on saatu voimaan 23 maassa, mutta monissa maissa ohjeistuksen käytännön merkitys on vähäinen. Viruksen testauksen ja hoidon ketjussa on isoja puutteita. Raportoituja esteitä ovat rahoituksen, osaamisen ja poliittisen tuen puute mutta myös lainsäädännölliset esteet. 

Huumeita pistämällä käyttäviä ihmisiä tavoittavat usein parhaiten haittojen vähentämisen järjestöt, mutta ilman terveydenhuolto-organisaation statusta järjestöillä ei ole kaikissa maissa oikeutta tehdä C-hepatiittitestausta. 

Ruotsissa käyttäjäyhdistys antaa karun arvion mahdollisuuksistaan päästä osallistumaan huumepolitiikan muotoiluun.

Se, millainen asema haittojen vähentämisen järjestöillä on suhteessa maansa huumausainepoliittiseen järjestelmään, riippuu ainakin kahdesta tekijästä: miten maassa suhtaudutaan haittojen vähentämiseen ja kuinka suhtaudutaan kansalaisjärjestöihin. 

Esimerkiksi ruotsalaisvastaajat antavat omista mahdollisuuksistaan päästä osallistumaan huumepolitiikan muotoiluun julkisen vallan kanssa karun arvion: ”ei yhteistyötä”. Ruotsin vastauksista päävastuun kantoi käyttäjäyhdistys Svenska brukarföreningen.

Suomen vastaajat arvioivat osallistumisen tasoksi ”konsultaation” eli kuulemisen. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestääkin kansalaisjärjestöille huumausainepoliittisia kuulemistilaisuuksia. 

Koko laaja raportti on avoimesti saatavilla netissä. Se sisältää paljon yksityiskohtaisia kertomuksia haittojen vähentämisen haasteista ja ongelmista eri maissa mutta myös kuvauksia edistysaskelista.

Tiedonkeruu toistetaan kesällä 2020. Tänä vuonna mukana on myös sarja kysymyksiä covid-19 -epidemian vaikutuksista haittojen vähentämistyöhön.

LISÄTIETOA:

Tuukka Tammi, Rafaela Rigoni, Mojca Matičič, Dirk Schäffer, Daan van der Gouwe, Katrin Schiffer, Roberto Perez Gayo & Eberhard Schatz: Civil Society Monitoring of Harm Reduction in Europe, 2019. Data Report. Correlation European Harm Reduction Network 2020.

Correlation European Harm Reduction Network 

Teksti: Tuukka Tammi
Kuva: Annika Rauhala

Tuukka Tammi on yksi Civil Society Monitoring of Harm Reduction in Europe -raportin kirjoittajista ja Correlation Networkin ohjausryhmän jäsen. 

Kirjoitus on lyhennetty Tiimi-lehdessä 3/2020 ilmestyneestä artikkelista.  

Pieni pyyntö sinulle: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Pyydämme, että tilaisit Tiimin printtiversion. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa. Tilauslomakkeen löydät tämän sivun alalaidasta.

Muokattu viimeksi 03.07.2020.

Tiimi-lehti

Tilaa Tiimi-lehti kotiin tai työpaikalle!

Auta meitä saamaan päihdetyölle mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa.

Ovatko osoite- tai laskutustietosi muuttuneet? Päivitä tietosi tästä

Tilaa Tiimi-lehti