16.07.2025 | A-Blogi
Globaalit alkoholipolitiikan haasteet: Mitä voimme oppia maailmalta?
Alkoholi on edelleen suurin kansanterveydellinen päihdehaitta niin Suomessa kuin maailmalla. Samat kysymykset kaipaavat vastauksia: Mitä vaikutuksia on verotuksella? Entä saatavuuden sääntelyllä? Miten juomismotiivit ja humalahakuinen juominen linkittyvät nuorten hyvinvointiin? Alkoholipolitiikka ei ole vain kansallinen kysymys. Se on osa globaalia vastuunjakoa kansanterveyden edistämisessä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki kirjoittaa.
Osallistuin alkukesästä Skotlannin Glasgow’ssa järjestettyyn Kettil Bruun Society (KBS) -järjestön 50-vuotisjuhlasymposiumiin. Tapahtuma kokosi yhteen 230 päihdealan tutkijaa ja asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Symposium tarjosi viikon ajan kattavan katsauksen tuoreimpaan tutkimukseen ja ajankohtaisiin kehityssuuntiin päihdepolitiikassa ja -tutkimuksessa.
Kotiinkuljetuksen riskit puhuttavat
Suomen tavoin myös muissa maissa herätellään keskustelua alkoholin verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen riskeistä. Ikärajavalvonnan toteuttaminen, pidempikestoiset juomiskerrat ja nuorten altistuminen haitallisille juomistavoille nousivat esille laajasti. Ne nostivat yhteistä huolta alkoholihaittojen lisääntymisestä digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Erityistä huomiota symposiumissa sai alkoholin sääntely ja sen vaikutukset eri väestöryhmissä. Skotlannin ja Walesin käytäntö alkoholin minimiyksikköhinnasta estää kuluttajia kiertämästä hintasääntelyä vaihtamalla halvempaan tuotteeseen. Ratkaisu herätti laajaa kansainvälistä kiinnostusta.
Britanniassa vuonna 2023 tehty alkoholiveron korotus oli niin ikään esillä. Vaikutukset kulutukseen ovat näkyvissä, mutta kansanterveydelliset seuraukset ovat osoittautuneet osin odottamattomiksi ja epätasaisesti jakautuneiksi väestön kesken. Kokemukset muistuttavat siitä, että sääntelytoimia tulee seurata jatkuvasti ja arvioida niiden sosiaalisia vaikutuksia tarkasti.
Taloudelliset intressit jyräävät sääntelyn
Symposium tarjosi kiinnostavan katsauksen alkoholin käyttöön ja sääntelyyn globaalin etelän maissa. Nigeriassa on yli 220 miljoonaa asukasta ja väestöstä lähes puolet alle 24-vuotiaita. Maassa alkoholipolitiikka jää paikallishallintojen vastuulle valtakunnallisen sääntelyn puuttuessa. Vastaava tilanne toistuu monissa muissakin Afrikan maissa, joissa sääntely on epäjärjestelmällistä tai puuttuu kokonaan. Alkoholipolitiikkaa ohjaavat usein taloudelliset intressit ja kulttuuriset normit, ei kansanterveydellinen näkökulma. Symposiumissa korostettiin tarvetta kiinnittää enemmän huomiota alkoholin saatavuuteen ja sen seurauksiin erityisesti nuorten ja haavoittuvien ryhmien kannalta.
Juomismotiivit ja humalajuomisen seuraukset
Useat esitykset käsittelivät alkoholinkäytön motiiveja ja erityisesti nuorten juomistottumuksia. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan humalahakuinen juominen (Heavy Episodic Drinking, HED) on selvästi yhteydessä muun muassa väkivaltaan, onnettomuuksiin ja seksuaaliseen häirintään. Ahdistuneisuutta kokevilla nuorilla juominen saattaa liittyä itsesäätelyn tarpeeseen, mikä lisää haittojen todennäköisyyttä. Eri motiivit johtavat erilaisiin riskeihin.
Mielenkiintoista oli myös havainto, että vähän alkoholia sisältävien tai täysin alkoholittomien juomien suosio on kasvussa. Tämä saattaa viestiä kulttuurisesta muutoksesta etenkin nuorten sukupolvien keskuudessa.
Alkoholipolitiikka ei saa jäädä huumeiden varjoon
Alkoholilla on edelleen suurin merkitys päihteenä kansanterveydellisessä mielessä meillä ja maailmanlaajuisesti. Vaikka alkoholi on laillinen päihde, se ei poista riski- ja ongelmakäytön haitallisuutta eikä alkoholin riippuvuuspotentiaalia. Huumeiden käytön saatavuus, nopeasti muuttuva käyttöympäristö ja korkeat huumekuolemaluvut tuntuvat välillä jättävän alkoholipolitiikan varjoonsa. Alkoholinkulutuksen, saatavuuden, käyttötilanteiden ja sääntelyn muutoksista tulee jatkossakin pysyä tietoisena. Meidän on oltava valmis ryhtymään toimiin, mikäli alkoholihaitat uhkaavat lisääntyä.
Lisätietoja
Tykkää, jaa