Etätyö saattaa suistaa alkoholinkäytön hallinnasta

Työntekijöiden päihdeongelmia on ollut entistä vaikeampi havaita etätyöoloissa. Suuri osa niistä voi jäädä piiloon.

Image
hyvä paha etätyö

Etätyön tekeminen lisääntyi huomattavasti keväällä 2020 koronapandemian takia. Etätyösuosituksesta luovuttiin lokakuussa 2021, mutta koronatilanteen huonontuessa se palautettiin takaisin marraskuussa. 

Etätyössä on havaittu monia hyviä puolia. Stressi on saattanut vähentyä, kun työajat joustavat ja työmatkaan ei ole tarvinnut käyttää aikaa. Työteho on voinut parantua, kun lähityöhön kuuluvat läsnäoloa vaativat palaverit ovat siirtyneet verkkoon ja keskeytykset puuttuvat. Työn ja perheen yhteensovittaminen on mahdollisesti helpottunut. Työolot ovat saattaneet kohentua, jos kotona on ollut riittävästi tilaa etätyön tekemiseen. Esimerkiksi avokonttorin hälyisyydestä ei olen tarvinnut enää kärsiä.

Mutta haittojakin on havaittu. Etätyötä tekevältä puuttuvat luontevat sosiaaliset kontaktit työkavereihin ja työ voi tuntua yksinäiseltä puurtamiselta. Työ- ja vapaa-aika saattavat sekoittua. Työntekijä voi tehdä ylipitkiä työpäiviä, mikä stressaa. Kun työmatkat ovat jääneet pois, liikkuminen on voinut vähentyä, mikä on saattanut näkyä tuki- ja liikuntaelinvaivoina.

Etätöissä riski päihteiden käyttöön voi kasvaa, etenkin, jos henkilöllä on ongelmia päihteiden kanssa jo entuudestaan.

Etätöissä alkoholia on saattanut kulua siksikin, että sosiaalinen kontrolli vähenee.

”Vastaanotolleni on tullut ihmisiä, joilla oli ollut aiemmin päihdeongelmia, jotka aktivoituivat muuttuneissa olosuhteissa. Kun arjen hallinta häipyi ja etätyö toi mukanaan ahdistusta, stressiä ja tylsistymisen tunnetta, jotkut lievittivät sitä alkoholilla. Etenkin yksin asuvat ihmiset ovat olleet tuskissaan, kun päivät ovat aivan toistensa kaltaisia, sanoo päihdesosiaalityöntekijä, kouluttaja Jyrki Lausvaara.

Lausvaara tekee työterveyshuollossa työtä päihdesosiaalityöntekijänä ja pitää muun muassa päihdeongelman havahdutus- ja puheeksiottovalmennusta esihenkilöille.

Etätöissä alkoholia on saattanut kulua siksikin, että sosiaalinen kontrolli vähenee. Kukaan ei huomaa etäpalaverissa, jos haisee vanhalle viinalle. Esihenkilöiden on ollut tavallista vaikeampi havaita työntekijän päihdeongelmaa etätyöoloissa.

”Kun kaikki luontainen tapaaminen puuttuu, punoitukset ja käsien tärinät jäävät huomaamatta”, sanoo Lausvaara.

Työmatka-ajojen pois jääminen on joillekin tarkoittanut sitä, ettei ole pelkoa rattijuopumuksesta ja alkoholia voi ottaa pidäkkeettä.

Hankaluuksia on aiheuttanut sekin, että etätyötä tehdään kotona tai vaikkapa mökillä, joissa on yleensä vietetty vapaa-aikaa ja käytetty alkoholia.

Työterveyslaitoksen kyselytutkimukseen vastanneista viidennes kertoi vähentäneensä alkoholinkäyttöään etätyöaikana. Sitä lisäsi ainoastaan 2 % vastaajista. Lopuilla tilanne oli säilynyt ennallaan. Alkoholiongelmat ovat kuitenkin aiheuttaneet runsaasti päänvaivaa työpaikoilla päihdeongelmien parissa työtä tekevien näkökulmasta.

”Minulle on tullut runsaasti päihteisiin liittyviä täsmäkysymyksiä esihenkilöiltä. Eräskin soittaja kysyi, voiko hän puuttua asiaan, kun työntekijällä oli olutta lasissa etäkokouksessa. Vastasin, että kyllä voit, sillä työpaikan päihdeohjelma on aina voimassa, jos sellainen on laadittu”, sanoo kouluttaja Timo Nerkko Ehyt ry:stä.

Nerkko auttaa työyhteisöjä ehkäisemään, tunnistamaan ja ratkaisemaan työpaikkojen päihdeongelmia.

Jyrki Lausvaaran mukaan etenkin koronasulkujen alkuvaiheessa viime vuoden keväällä moni asiakas tuli hänen vastaanotolleen samasta syystä, etätyön tekemisestä humalaisena. Yksi asiakkaista oli liittynyt etäkokoukseen myöhässä eikä ollut vastannut kysymyksiin. Esihenkilö oli soittanut useita kertoja hänen kännykkäänsä. Viimein ravintolan tarjoilija oli vastannut ja kertonut asiakkaan nukahtaneen ravintolan terassille.

Tapaukset, joihin työnantaja on puuttunut, ovat olleet räikeimmästä päästä.

Lausvaara on törmännyt asiakastyössä myös muun muassa tapauksiin, jossa asiakkaat ovat antaneet palautetta työntekijän alkoholinkäytöstä. Erään asiakaspalautteen mukaan etätuki oli humalassa. Ensin työntekijä kiisti mutta äänitallenteen kuultuaan myönsi. Joku taas oli lähetellyt viikonloppuisin ja yöaikaan omille kollegoilleen ja asiakkaille outoja viestejä.

Suurin osa etätyöajan alkoholinkäytöstä on jäänyt piiloon, arvelee Jyrki Lausvaara. Tapaukset, joihin työnantaja on puuttunut, ovat olleet räikeimmästä päästä. Sellainen oli esimerkiksi etäpalaveri, jonka aikana työntekijä oli kertonut kaikkien kuullen pomolleen kaiken, mitä oli aina halunnut hänestä sanoa.

Jotkut työyhteisöt ovat luoneet omia etätyösääntöjään, joiden avulla esihenkilöiden on hieman helpompi huomata myös mahdolliset päihdeongelmat. Esimerkiksi kamera ja mikrofoni on pitänyt pitää päällä koko etäkokouksen ajan.

Työntekijöiden fiksuus tai kouluttautuneisuus ei suojaa päihdeongelmilta.

Timo Nerkko huomauttaa, että kamerakaan ei aina auta.

”Jos esihenkilö tunnistaa etäpalaverissa henkilön näyttävän hieman päihtyneeltä tai väsyneeltä ja kysyy asiasta, päihteitä käyttävä saattaa kuitata asian kertomalla vaikkapa lapsen valvottaneen tai äidin sairastuneen.”

Erityisen hankalaa Nerkon mielestä on tunnistaa etänä esimerkiksi lääkkeiden väärinkäyttö.

Jyrki Lausvaaran mukaan joillakin aloilla on edelleen se uskomus, että alalla on sellaisia suojaavia tekijöitä, ettei päihdeongelmia ole. Työntekijöiden fiksuus tai kouluttautuneisuus ei kuitenkaan suojaa päihdeongelmilta.

Entä miltä tilanne näyttää, kun työntekijät hiljalleen palaavat työpaikoille?

”Palaajilla on monenlaisia paineita. Eräskin asiakas kertoi keväällä lihoneensa etätyöaikana 30 kiloa ja mietti, kuinka kehtaa palata toimistolle, kun se aika tulee”, sanoo Lausvaara.

Hänen mukaansa esihenkilöillä tulisi jatkossa olla entistä enemmän herkkyyttä nähdä, jos työntekijällä ei kaikki ole kunnossa.

”Etätyö on tullut jäädäkseen, mutta joku saattaa käyttää mahdollisuutta väärin, esimerkiksi jättäytyä etätöihin krapulan takia.”

Sekään ei ole hyvä, jos työnantaja koettaa painostaa ihmisiä etätöihin vastoin työntekijöiden omaa halua. Lausvaaran kokemuksen mukaan juominen saattaa pysyä ihmisellä paremmin aisoissa työn säännöllisen rytmin avulla.

Puheeksi ottaminen ei ole helppoa, jos ei ole tottunut ottamaan hankalia asioita esille.

Timo Nerkko korostaa, että esihenkilöiden on tärkeää harjoitella tunnistamaan ihmisen päihdekäyttöä ja tietää, mitä tulee tehdä, jos työntekijä ei voi hyvin. Hän arvelee, että on hyvin kirjavaa, millä tavalla esihenkilöt pitävät yhteyttä etätöitä tekeviin alaisiinsa ja mikä on heidän suhteensa työntekijöihin.

”Puheeksi ottaminen ei ole helppoa, jos ei ole tottunut ottamaan hankalia asioita esille. Etänä se ei ainakaan helpotu. Luulen, että moni esihenkilö on joutunut koronapandemian aikana opettelemaan, miten pitää sosiaalista kahvihuonekeskustelua yllä etäyhteyksin. Luonnollisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen on todella hankalaa, jollei sitä ole aiemmin ollut”, sanoo Nerkko.

Kun tehtaiden patruunat pitivät huolta työntekijöistään kehdosta hautaan, he myös pitkälle kontrolloivat työntekijöidensä elämää. Timo Nerkon mielestä nyt etä- ja hybridityön yleistyessä olisi aika käydä yhteiskunnallista keskustelua työelämän pelisäännöistä liittyen päihteisiin, niihin liittyviin uskomuksiin ja ihmisten omiin eettisiin ratkaisuihin.

Jos esihenkilö esimerkiksi puuttuu toimistossa läsnätyötä tekevien alkoholinkäyttöön mutta ei tee vastaavaa etätöissä oleville, saattaa syntyä kaksoisstandardi.

Timo Nerkon mukaan tästä pitäisi käydä keskustelua, samoin kuin siitä, minkä verran työnantajan on juhlissa kohtuullista tarjota alkoholia työntekijöille – vai onko se lainkaan tarpeen?

Nerkko puhuu varhaisen puheeksi ottamisen puolesta: esihenkilön tulisi puhua kaikille, olla kohtelias, etsiä uusia ratkaisuja, muttei syyllistää tai saarnata.

Etätyötä säädellään väljästi

Neuvotteluja etätyöskentelyn ehdoista käydään monin paikoin. Etätyötä säädellään toistaiseksi hyvin vähän. Lait tai työehtosopimukset eivät anna selkeitä eväitä, ja se aiheuttaa epätietoisuutta.

Ehyt ry:n kouluttaja Timo Nerkon mukaan työpaikoilla on saatettu antaa ohjeita yleisestä työhyvinvoinnista etätöissä, muttei erityisesti päihteitä koskien.

”Kun ohjeissa kehotetaan huolehtimaan työkyvystä, ymmärtävätkö kaikki, että se tarkoittaa myös päihteettömyyttä tai päihdehaitattomuutta?” kysyy Nerkko.

Työntekijällä on etätyössä korostunut vastuu omasta hyvinvoinnistaan.

Työturvallisuus- ja työsuojeluasioiden asiantuntija, lakimies Suvi Lahti-Leeve Elinkeinoelämän keskusliitosta toteaa, että etätyössä työntekijällä on korostunut vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijä voidaan jättää yksin työhyvinvointiin liittyvien asioiden kanssa, vaan hänelle pitää antaa esihenkilöiden tukea.

”Työnantajan direktio-oikeus ei myöskään häviä. Eli jos työnantaja toteaa, että työntekijälle tulee etätöissä erityisiä ongelmia, hänet voidaan kutsua lähitöihin.”

Työnantajan toimintamahdollisuudet ovat paljon pienemmät etätyöoloissa jo yksityisyyden suojan vuoksi.

Lahti-Leeven mukaan työturvallisuuslakia sovelletaan myös etätyöhön. Työnantajan huolehtimisvelvollisuus ulottuu myös työpaikan ulkopuolelle. Työn haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen koskee myös etätyötä.

”Mutta työturvallisuuslaissa kyllä tunnistetaan myös se, että työnantaja ei voi samalla tavalla valvoa työnteon olosuhteita työntekijän kotona. Työnantajan toimintamahdollisuudet ovat paljon pienemmät jo yksityisyyden suojan vuoksi. Työnantaja ei pysty valvomaan, kuinka työntekijä työtään kotona tekee, eikä hän voi mennä kotona sijaitsevalle työpaikalle tarkistuskäynnille ilman työntekijän lupaa.”

Lahti-Leeven mukaan työntekijän kanssa tulee käydä läpi paitsi ergonomiaan liittyvät seikat, myös henkiset etätyöhön liittyvät tekijät.

Teksti: Ulla Ojala
Kuvitus: Anna Makkonen

Juttu on julkaistu Tiimi-lehdessä 5/2021.

Muokattu viimeksi 10.01.2022.