A-klinikkasäätiön hallitusohjelmatavoitteissa korostuvat elämää ylläpitävä työ ja turvallinen arki

A-klinikkasäätiön tavoitteet hallitusohjelmaan 2023–2027 kiteytyvät neljään tukijalkaan: huumeita koskeva sääntely, alkoholipolitiikka, rahapelilainsäädäntö sekä muihin addiktioihin ja riippuvuuskäyttäytymisen muotoihin liittyvät toimenpiteet. Tavoitteet perustuvat A-klinikkasäätiön perustehtävään, joka on ehkäistä ja vähentää päihde- ja mielenterveyshaittoja. 

Image
huumekuolemien määrää Suomessa kuvaava kivistä rakennettu sydän

"Riippuvuuksista vapautuminen ja niiden kanssa pärjääminen edellyttävät luottamusta siihen, että apua ja tukea on tarjolla, elämä kantaa ja parempi huominen on mahdollinen. Kestävä yhteiskunta voidaan rakentaa vain tämän luottamuksen varaan. Hallitusohjelmatavoitteissamme korostuvat elämää ylläpitävä työ ja turvallinen arki”, sanoo A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.

A-klinikkasäätiö tavoittelee hallitusohjelmaan muiden muassa hoitoon pääsyn turvaamista ja huumausaineiden alueellisten käyttötilakokeilujen sekä ainetunnistuksen mahdollistamista. Lisäksi vahvuudeltaan yli 5,5-tilavuusprosenttisten alkoholijuomien vähittäismyynti olisi syytä pitää Alkossa kansanterveydellisin perustein.

Hoitoon pääsyn turvaaminen 

Tällä hetkellä yhdenvertaisuus päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuuden, hoitoon pääsyn ja hoitoketjujen toimivuuden suhteen ei toteudu yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Tilanne on korjattava ja hoitoon pääsyn yhdenvertaisuus turvattava koko maassa.

Päihdepotilaiden oikeus mielenterveyspalveluihin evätään liian usein perusteetta. Päihteidenkäyttäjien oikeus mielenterveyspalveluihin on varmistettava. Mielenterveys- ja päihdehoidot tulee aloittaa tarvittaessa samanaikaisesti. 

Huumeiden valvotut käyttötilat

A-klinikkasäätiö esittää lainsäädännön muutosta, joka mahdollistaisi alueelliset käyttötilakokeilut hyvinvointialuekohtaisilla päätöksillä. Käyttötilat auttavat välttämään yliannostuksia ja myrkytyksiä sekä niistä johtuvia kuolemia, ehkäisemään tartuntatautien leviämistä ja rauhoittamaan lähiyhteisöjä.

Valvotuissa käyttötiloissa henkilökunnalla on mahdollisuus tavoittaa pistämällä huumeita käyttäviä ihmisiä ja ohjata heitä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä vähäriskisempään aineiden käyttöön. 

Ainetunnistus 

Tarvitsemme ainetunnistuksen mahdollistavan lainsäädännön. Mahdollisuus tutkituttaa huumausaine-erien sisältö olisi otettava käyttöön huumemyrkytysten ja yliannostusten välttämiseksi. Kuten käyttötilojen, myös ainetunnistuksen avulla olisi mahdollisuus tavoittaa käyttäjiä ja keskustella heidän kanssaan huumeidenkäytön riskeistä.

Mukaan annettava naloksoni 

Opioidien vasta-aine naloksoni kumoaa hengityksen lamaantumisen yliannostustilanteissa. Yksityishenkilöiden mahdollisuutta saada naloksonia tulisi helpottaa. Samalla on lisättävä naloksonin käyttöön liittyvää ensiapukoulutusta ja oikeaa tietoa yliannostustilanteissa. Naloksoni olisi saatava käyttöön laajemmin myös muille viranomaisille, erityisesti poliisille, joka on usein ensimmäisenä tilanteessa paikalla.

Terveysneuvonnan hyvät käytännöt

Huumeiden käyttäjille suunnatun terveysneuvontatyön hyvät käytännöt on linjattava ja otettava käyttöön valtakunnallisesti. Valtakunnallisten linjausten tulisi tarjota suuntaviivat, joiden puitteissa hyvinvointialueet voivat toteuttaa terveysneuvontaa väestöpohjansa mukaisesti tarvittaessa esimerkiksi usean kunnan alueella liikkuvien yksikköjen avulla.

Huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen

Huumeiden käytön rangaistavuus tulee poistaa osana laajempaa uudistusta, jossa hoitojärjestelmää ja palvelujen saatavuutta parannetaan. Rangaistavuus leimaa huumeita käyttäviä ihmisiä. Merkintä rekistereissä vaikeuttaa entisestään päihdekeskeisestä elämäntavasta luopumista, lisää syrjäytymisriskiä, nostaa kynnystä soittaa hätäkeskukseen akuuteissa huumeiden käyttöön liittyvissä vaaratilanteissa sekä johtaa käytännössä huonompaan kohteluun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen

Valtionyhtiö Alko Oy:n yksinoikeus yli 5,5-tilavuusprosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin on säilytettävä lukuun ottamatta pienpanimo-oluita ja suomalaisia tilaviinejä. Alkoholin anniskelun ikä-, kellonaika- ja paikkarajoitukset tulee säilyttää. 

Viinien ottaminen päivittäistavarakauppojen valikoimaan tarkoittaisi, että Alko ei pystyisi ylläpitämään nykyisenkaltaista myymäläverkostoa. Näin myös väkevien viinojen myynti siirtyisi ajan myötä päivittäistavarakauppaan. Alkoholin saatavuuden voimakas kasvattaminen vaikuttaisi kielteisesti yhä suuremman väestönosan terveyteen, toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Rahapelihaittojen hoito näkyviin

Rahapelihaittojen tuki ja hoito tulee kirjata päihde- ja mielenterveyshuoltoa koskevaan lakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa tulee kysyä rahapelaamisesta siinä missä päihteiden käytöstä ja mielenterveyshäiriöistä. Rahapeliongelmien tunnistamista ja hoitoa tulee vahvistaa osana sote-palveluja. Tieto rahapelihaittojen tuesta ja hoitoon pääsystä tulee löytyä osana julkisen palvelun palveluvalikkoa. 

Riippuvuusongelmat sote-alan koulutusohjelmiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusohjelmien tulee sisältää tutkittua tietoa addiktioista ja käytännön taitoja riippuvuusongelmaisen yksilön kohtaamiseen. Ammattilaisten osaaminen ja käsitykset vaikuttavat siihen, millaista hoitoa yksilöt saavat riippuvuusongelmiin. 

Tutustu A-klinikkasäätiön hallitusohjelmatavoitteisiin tarkemmin pdf-liitteestä.

Lisätietoa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö, 040 6690 519, hannu.jouhki(at)a-klinikka.fi

A-klinikkasäätiö on addiktioiden asiantuntijaorganisaatio, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihde- ja riippuvuushaittoja. Rakennamme inhimillisempää yhteiskuntaa ja keskitymme toiminnassamme etenkin kohtaavaan työhön, verkkoauttamiseen ja addiktiotutkimukseen. A-klinikkakonserniin kuuluu säätiön omistama A-klinikka Oy, joka tuottaa päihde- ja mielenterveyspalveluja.  

Muokattu viimeksi 27.06.2022.