Pienetkin teot lapsen arjen parantamiseksi ovat lapselle suuria. Ne helpottavat myös vanhemman syyllisyyttä ja voivat edesauttaa toipumista.
Konkreettinen työkalu ja hyvä lisä asiakastyön arkeen. Antaa vanhemmille positiivisemman näkökulman ja varmuutta omaan pärjäämiseen. Palkitsevaa niin vanhemmille kuin työntekijöille.
Näin kertoo Kokemäen A-klinikan palveluesimies Kristiina Siirto-Honkanen A-klinikka Oy:ssa saaduista kokemuksista Lapset puheeksi -työtavasta.
Lapset puheeksi on lastenpsykiatri, tutkimusprofessori emerita Tytti Solantauksen 2000-luvulla kehittämä toimintatapa ja ajattelumalli, jossa perheen tilannetta kuvataan ja selvitetään lapsen arjen rakentumisen näkökulmasta.
Toimintamalli rakentuu Lapset puheeksi -keskustelusta ja -neuvonpidosta. Keskustelun lähtökohta ovat vahvuudet lapsen ja perheen arjessa. Ne ovat asioita, joiden kanssa pärjätään, vaikka vaikeuksia olisi. Jos jonkin asian kanssa ei pärjätä, kyse on haavoittuvuudesta. Haavoittuvuudesta voi tulla haaste, jos siihen ei saada apua tai tukea.
Keskustelun jälkeen pidetään tarpeen mukaan neuvonpito, jossa selvitetään, ketkä perheen verkostossa olevista ihmisistä voivat antaa tukea jossain tietyssä konkreettisessa asiassa. Kyse voi olla esimerkiksi lapsen kuljettamisesta harrastukseen.
Lapset puheeksi -keskustelun voi käydä monessa toimintaympäristössä, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Kun keskustelu yhdistetään päihdepalveluihin, lähtötilanteena on tarkastella, kuinka vanhemman päihderiippuvuus vaikuttaa lapsen arjessa ja miten lapsen arjen sujuvuutta voisi parantaa.
A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -työ edistää Lapset puheeksi -toimintamallin käyttöönottoa. Se on yksi keino lisätä lapsisensitiivisyyttä päihdetyössä. A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Laura Barck sanoo, että Lapset puheeksi tuo näkyviin vahvuudet, joita on jokaisessa perheessä.
”Lapset puheeksi -keskustelu voimistaa ihmisten sitoutumista omaan hoitoon ja kuntoutumiseen. Se saa näkemään vanhemmuuden voimavarana eikä enää pelkästään haavoittuvuutena. Ei lähdetä siitä, että kaikki korjaantuu, kun lopetat tuon juomisen. Sen sijaan puhutaan lapsen arjesta ja miten sen sujumista voi parantaa. Konkreettiset, pienet tukitoimet ovat lapselle suuria.”
Monet ovat liikuttuneita huomatessaan, että perheessä toimii monikin asia, hän sanoo.
”Arki on voinut tuntua kaaokselta, jossa selviydytään päivä kerrallaan. Vanhempi on ollut ehkä omien haasteidensa sokaisema. Mielessä on voinut olla vahvana ajatus, että systeemi ei toimi. Lapset puheeksi -keskustelu auttaa selkeyttämään arkea ja tuo sitä kautta paljon voimaa. On hieno huomata, että itsessä on myös hyvää vanhemmuutta.”
Lapset puheeksi -keskustelu tuo myös näkyväksi, että perhe ei ole kaikki. Lapsella on muitakin kehitysympäristöjä ja hänen arkeensa vaikuttaa moni asia.
Jos päihteitä käyttävällä ihmisellä on lapsia, hän on lähes poikkeuksetta huolissaan päihdekäyttönsä vaikutuksista lapsiin. Ei kannata ajatella, että työntekijä esimerkiksi synnyttäisi syyllisyyttä, jos lapset otetaan puheeksi. Tilanne on itse asiassa päinvastainen: häpeä, syyllisyys, huolet ja pelot ovat vanhemman mielessä jo valmiina. Nämä tunteet usein helpottuvat keskustelun myötä, Barck sanoo.
A-klinikka Oy:ssa on koulutettu työntekijöitä Lapset puheeksi -työhön esimerkiksi Kokemäellä, Salossa ja Turussa. Palveluesimies Kristiina Siirto-Honkanen on toiminut kouluttajana ja myös itse käyttänyt Lapset puheeksi -keskustelua asiakastyössä.
Kokemäellä perheneuvola on yhdistetty A-klinikkaan. Lapset puheeksi -keskustelua on käytetty esimerkiksi erotilanteissa. Eronneet vanhemmat ovat pystyneet yhdessä miettimään, mikä heidän yhteisille lapsilleen olisi parasta. Keskustelun myötä on löydetty yhteisiä näkemyksiä.
On hyvä, että lähtökohtana ovat vahvuudet, joita sitten tuetaan, Siirto-Honkanen sanoo. Liian usein keskitytään ongelmiin.
”Vanhemmat vaikuttavat helpottuneilta: saa puhua ja tulee olo, että tästä kyllä selvitään. Nostetaan lapsiasia pöydälle ja tehdään sille jotain. Ääneen ajattelu jäsentää. Toivo on tärkeä.”
Päihdetyön arjessa lokikirjan mukaisen menettelyn esteeksi voi tulla vastaanottoajan lyhyys, mutta silloinkin Lapset puheeksi muistuttaa, että lapsen näkökulmaa voi nostaa työssä esiin.
Laki säätää tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, jos herää huoli lapsen hoidosta, huolenpidosta tai kehityksen vaarantumisesta. Tämä koskee myös päihdetyöntekijöitä.
Kuitenkin lastensuojeluilmoitus voi johtaa siihen, että hoitoon alun perin motivoitunut aikuinen katoaa hoidosta. Toisaalta myös lastensuojelu on kuormittunut monissa kunnissa. Voi kestää pitkäänkin, ennen kuin lapsen asia etenee.
Kristiina Siirto-Honkanen miettii, että Lapset puheeksi -keskustelu olisi ehkä järkevä käydä ensiapuna.
”Voisi katsoa, tavoittaako se vanhemmat ja tuoko se jotain ymmärrystä lasten tilanteesta ja kotitilanteesta. Keskustelusta voi nousta tarve pyytää avuksi lastensuojelua.”
Lapset puheeksi -keskustelu etenee tietyssä järjestyksessä lokikirjan mukaan.
Sillä, miten Lapset puheeksi -keskustelu esitellään vanhemmalle, on oleellinen merkitys. Työntekijä kuvaa keskustelun ja esittelee lokikirjan. Vanhemmalle tuodaan esiin, miten keskustelu voi auttaa perhettä ja lasta. Keskustelun idea on vahvistaa perheen ja lapsen arjen pärjäävyyttä.
Jos keskustelun käyminen tuntuu vanhemmasta hyvältä, sille varataan aika. Keskusteluun voivat tulla mukaan esimerkiksi molemmat vanhemmat ja joissain tapauksissa myös lapsi. Lapset puheeksi -keskustelu käydään aina vain yhden lapsen näkökulmasta.
Vanhempi saa oman lokikirjan kotiinsa, jossa hän voi jo valmiiksi katsoa keskustelun aiheita ja ehkä jo jutella niistä muiden perheenjäsenten kanssa.
Keskusteluun varataan useimmiten yksi tapaaminen, mutta käytännössä keskusteluja on usein kaksi tai kolme. Ensimmäisen keskustelun jälkeen vanhempi jää monesti miettimään asioita ja niihin tulee tarvetta palata.
Keskustelussa lähdetään selvittämään, mitkä ovat lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet eri kehitysympäristöissä, kuten kotona, koulussa ja harrastuksissa. Vanhempi on lapsensa asiantuntija. Hän kertoo, mikä toimii ja mikä on haastavaa. Kuinka sujuvat esimerkiksi heräämiset, pukemiset ja ruokailut? Miten riitatilanteissa toimitaan?
Työntekijä toimii peilinä: hän toistaa, vahvistaa, kysyy lisää, mutta ei arvele eikä kerro omia mielipiteitään. Asiat kirjataan lokikirjaan. Jos jossain kohdassa todetaan, että lapsen arki sujuu hyvin, myös se kirjataan.
Lopuksi on tärkeä kysyä, onko mielessä vielä jotain, josta keskustelussa ei ole puhuttu. Vanhemman itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan: hän päättää mitä asioita otetaan puheeksi. Keskustelusta tehdään lopuksi yhteenveto.
Jos keskustelun pohjalta herää huolia, pidetään neuvonpito ja tehdään toimintasuunnitelma. Valitaan rajattu määrä neuvonpidossa käsiteltäviä asioita.
Neuvonpidossa puhutaan lapsen arjesta ja mitä sille voidaan tehdä. Mietitään, miten lapsen arjen sujuvuutta voisi auttaa silloinkin, kun perheessä on hankaluuksia.
Vanhempi määrittää, keitä neuvonpitoon kutsutaan. Perheen verkostosta kutsutaan mukaan ihmisiä, jotka voivat turvata ja tukea lapsen arkea, esimerkiksi isovanhempi, kummi, valmentaja tai opettaja. Neuvonpidon aluksi osallistujille kerrotaan, miksi ollaan koolla ja miksi kukin on kutsuttu. Tästä informoi mieluiten vanhempi.
Päätöksistä tehdään muistio. Siihen kirjataan konkreettisia toimia: mitä kukin osallistuja lupaa tehdä ja mihin mennessä. Lopuksi sovitaan seurantapalaverista. Siinä katsotaan, että luvattu on tapahtunut.
Lapset puheeksi -lokikirjat ovat ladattavana MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivuilta.
MIELI Suomen Mielenterveys ry hallinnoi ja koordinoi Lapset puheeksi -menetelmää. Se ylläpitää menetelmän materiaaleja ja koulutusmalleja sekä huolehtii, että ne ovat ajan tasalla ja saatavissa.
Suomessa on noin 400 Lapset puheeksi -kouluttajaa ja tuhansia menetelmän osaajia.
Lapset puheeksi oli ensin käytössä aikuisten palveluissa. Sieltä se levisi lasten palveluihin, kuten kouluihin ja neuvoloihin.
Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu Suomessa aikuispsykiatriassa. Tulosten mukaan lasten oireilu väheni ja sosiaalinen pärjäävyys vahvistui. Vanhemmat kokivat tulleensa kuulluksi, ja he saivat käyttökelpoisia ideoita perheen arkeen. Perheen toimijuuden vahvistaminen poisti vanhempien huolta ja ahdistusta.
Lapset puheeksi -toimintatavan voi ottaa käyttöön yksittäisenä menetelmänä, mutta Mieli ry toivoo, että se otettaisiin käyttöön laajasti kuntien palvelurakenteissa, kertoo Mieli ry:n Lapset puheeksi -koordinaattori Bitta Söderblom.
”Tähtäimessä on kokonaisia kuntia kattava Lapset puheeksi -palvelumalli, joka on ehkäisevää työtä. Päämääränä on jokaiselle lapselle toimiva arki, yhteisesti luotu väestötason muutos lasten hyvinvointiin.”
Palvelumallin käyttöönotossa ollaan pisimmällä Raahessa. Siellä on havaittu, että lastensuojeluilmoitukset ovat vähentyneet toimintamallin seurauksena.
Lapset puheeksi ei ole mikään vaikea menetelmä käyttää arkisessa työssä, sanoo Bitta Söderblom. Se kuitenkin edellyttää menetelmän idean ymmärtämistä ja lähestymistavan sisäistämistä.
”Lapset puheeksi on arjen tutkailua yhdessä. Pohditaan, miten voimme varmistaa, että toimivat asiat säilyvät ja vahvistuvat arjessa ja miten hankalia tilanteita voisi ratkaista.”
Lisää Lapset puheeksi -toimintamallista:
Teksti: Auli Saukkonen
Kuva: Annika Rauhala
Artikkeli on julkaistu Tiimi-lehden numerossa 5/2020.
Pieni pyyntö sinulle: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Painetun Tiimi-lehden tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat lehden kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa. Tilauslomakkeen löydät tämän sivun alalaidasta. Tervetuloa Tiimin lukijaksi!
