25.06.2026 | Päivän puheenaihe
Alkoholi kotiovelle, apu leikkauslistalle
”Eduskunta hyväksyi alkoholin kotiinkuljetuksen aikana, jolloin moni suomalainen elää valmiiksi kuormittuneena. Mieli kantaa ilmastohuolta, sotien varjoa, talouspaineita ja pitkiä hoitoonpääsyn odotuksia. Samaan aikaan sote-järjestöiltä leikataan juuri sitä matalan kynnyksen apua, jota ihmiset tarvitsevat ennen kuin hätä kasvaa kriisiksi”, kirjoittaa A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.
Eduskunta hyväksyi alkoholin kotiinkuljetuksen ja ulkomaisen etämyynnin äänin 98–77. Lakimuutos tekee alkoholin tilaamisesta Suomeen aiempaa laajempaa ja tuo kotiinkuljetuksen osaksi arkea.
Alkoholipolitiikassa puhutaan usein kuluttajan oikeuksista ja palvelujen nykyaikaistamisesta. Ne ovat ymmärrettäviä näkökulmia. Järjestöjen työssä näkyy kuitenkin myös toinen todellisuus: ihminen, joka yrittää vähentää juomista, läheinen, joka seuraa tilanteen pahenemista vierestä, lapsi, joka oppii lukemaan kodin ilmapiiriä aikuisen juomisesta.
Ylen tuore juttu brittiläisestä Alex Hughesista muistuttaa, mihin kasvanut saatavuus voi pahimmillaan johtaa. Alexin sisko Zoe kuoli 30-vuotiaana. Hänen alkoholiriippuvuutensa paheni kotiinkuljetusten myötä. Zoe käytti alkoholiin jopa 1 700 euroa kuukaudessa.
Pikalähetit toivat alkoholia kotiin nopeasti, ja ostamiseen liittyvä viive, häpeä ja sosiaalinen kontrolli vähenivät.
Hughesin kuvaamassa tilanteessa ongelma ei ollut vain se, että alkoholia oli saatavilla. Ongelma oli ostamisen nopeus ja rajattomuuden tunne. Kun ihminen saa lisää alkoholia puolen tunnin sisällä, päihtymys ei ehdi katketa. Kun tilaaminen tapahtuu yksin kotona, kukaan ei välttämättä näe tilanteen pahenemista.
Tämä näkökulma jää helposti piiloon, kun uudistusta kuvataan palvelun nykyaikaistamisena.
Moni hakee helpotusta pahaan oloon
THL:n mukaan työikäisten koettu elämänlaatu on heikentynyt selvästi: vuonna 2018 hyväksi elämänlaatunsa koki 64 prosenttia työikäisistä, vuonna 2024 enää 49 prosenttia. Samana vuonna noin joka viides työikäinen koki psyykkistä kuormittuneisuutta.
Huolia on paljon. Ilmasto- ja luontobarometrin mukaan 86 prosenttia suomalaisista näkee ilmastonmuutoksen vaikutusten näkyvän jo maailmassa, ja 91 prosenttia on huolissaan maailman luonnon tilanteesta. Sitran Tulevaisuusbarometri puolestaan kertoo, että usko parempaan tulevaisuuteen horjuu ja ihmiskunnan tulevaisuus näyttää monen suomalaisen silmissä synkältä.
Myös avun saanti on monelle vaikeaa. THL:n mukaan perusterveydenhuollon hoitoon pääsy heikentyi vuonna 2025, ja lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluissa osa odotti yli kolme kuukautta. Terapiatakuu koskee alle 23-vuotiaita, mutta sen seurantatiedoissa on vielä isoja aukkoja.
Tässä ilmapiirissä alkoholin kotiinkuljetus antaa yhteiskunnasta karun viestin. Kärjistettynä murheisiin saa pullon nopeammin kuin keskusteluapua.
Kodista tulee entistä tärkeämpi alkoholipolitiikan paikka
Suomalaiset tunnistavat riskin. A-klinikkasäätiön Addiktiokyselyssä 62 prosenttia vastaajista ei pitänyt alkoholin kotiinkuljetusta hyvänä asiana. Vain 23 prosenttia kannatti sitä. Lisäksi 69 prosenttia arvioi kotiinkuljetuksen pahentavan lasten turvattomuutta ja aikuisten alkoholiongelmia.
A-klinikkasäätiön, EHYT ry:n ja Ensi- ja turvakotien liiton kyselyssä 77 prosenttia vastaajista kertoi kodin olevan yleisin alkoholinkäytön ympäristö. Samassa kyselyssä 63 prosenttia arvioi kotiinkuljetuksen lisäävän lapsiin ja perheisiin kohdistuvia haittoja sekä kansanterveydellisiä ongelmia.
Kotiinkuljetus ei tapahdu tyhjiössä, vaan toimitukset tulevat koteihin, joissa jo juodaan. Ne tulevat myös koteihin, joissa joku yrittää juoda vähemmän. Tai koteihin, joissa läheinen miettii, voiko asiasta puhua. Alkoholilähetti pimputtaa ovikelloa myös kodeissa, joissa lapsi toivoo rauhallista iltaa.
Valvonnasta puhutaan nyt paljon. Ikärajojen ja päihtyneelle luovuttamisen valvonta on välttämätöntä. Se ei silti ratkaise kaikkea.
Riippuvuus ei aina näytä ulospäin siltä, miltä sen odotetaan näyttävän.
Ihminen voi ottaa lähetyksen vastaan asiallisesti ja olla silti tilanteessa, jossa juominen on vakava riski hänelle ja hänen läheisilleen.
Järjestöiltä leikataan juuri silloin, kun tarve kasvaa
Samaan aikaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus kiristyy entisestään. Vuoden 2027 avustuksiin on käytettävissä noin 190 miljoonaa euroa eli kolmannes vähemmän kuin tänä vuonna. Myös avustusten kriteerit tiukkenevat.
Nämä luvut tarkoittavat, että jossain apua tarvitsevan puhelu jää vastaamatta.
Jossain vertaistukiryhmä loppuu. Jossain kohtaamispaikan ovet ovat auki harvemmin. Jossain verkossa apua etsivä ihminen joutuu odottamaan pidempään.
Digineuvonta, chat-palvelut, vertaistuki ja jalkautuva työ ovat usein se kohta, jossa ihminen uskaltaa ensimmäisen kerran kertoa juomisestaan, läheisen päihdeongelmasta tai omasta retkahduksen pelostaan. Jos rahoitus ohjautuu aiempaa kapeammin ja moni järjestö joutuu supistamaan toimintaansa, apua saa harvempi ja myöhemmin. Se näkyy lopulta raskaammissa palveluissa, päivystyksissä, lastensuojelussa ja kodeissa, joissa ongelmat ovat jatkuneet liian pitkään.
Haittoja pitää seurata avoimesti
Alkoholin kotiinkuljetuksen vaikutuksia on nyt seurattava tarkasti. Tarvitsemme tietoa siitä, lisääntyykö kulutus riskiryhmissä, kuinka valvonta toimii, miten alaikäisiä suojellaan, mitä tapahtuu paljon alkoholia käyttäville ja miten muutos näkyy lasten ja läheisten arjessa.
Alkoholipäätöksen jälkeen järjestöjen työtä pitäisi vahvistaa, ei kaventaa. Jos alkoholi on aiempaa helpommin saatavilla, myös avun pitää olla. Muuten seuraukset näkyvät siellä, missä ne ovat raskaimpia: perheissä, lastensuojelussa, päivystyksissä ja ihmisten työkyvyssä. Päätös kotiinkuljetuksesta on tehty. Nyt pitää huolehtia siitä, että haittoja seurataan, valvonta toimii ja apua saa ajoissa. Se on vähimmäisvastuu tilanteessa, jossa yhteiskunta kasvattaa alkoholin saatavuutta ihmisten koteihin.
Tykkää, jaa