Päihdelinkin ja Nuortenlinkin neuvontapalveluun tulleiden kysymysten määrä on kasvanut koronakriisin poikkeusaikana. Myös teemat, joista kysytään, ovat jossain määrin muuttuneet.
A-klinikkasäätiö tarjoaa mahdollisuuden kysyä nimettömästi itseä askarruttavista aroista asioista neuvontapalvelussa. Neuvontaa tarjoaa neljä A-klinikkasäätiön sivustoa: Päihdelinkki, Nuortenlinkki, Varjomaailma ja Dopinglinkki.
Päihdelinkissä kysytään eniten omasta tai läheisen päihteidenkäytöstä. Dopinglinkki keskittyy kuntodopingiin. Nuortenlinkki ja Varjomaailma on suunnattu nuorille. Varjomaailman neuvonnassa voi käsitellä aikuisen alkoholinkäytön tuottamia tunteita ja ajatuksia. Nuortenlinkissä kysymykset koskettelevat usein mielenterveysteemoja, mutta myös esimerkiksi ihastumisesta ja kaverisuhteista on kysytty paljon.
Päihdelinkin ja Nuortenlinkin neuvontapalveluun lähetettyjen kysymysten määrä on kasvanut koronakriisin poikkeusaikana. Maaliskuun ja lokakuun 2020 välisenä aikana Päihdelinkkiin ja Nuortenlinkkiin tuli kaikkiaan 1044 kysymystä, missä on kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon 42 %. Kysymysten määrä lähti nousuun huhtikuussa.
Elokuussa 2020 neuvontapalvelun kysymysten määrä nousi huippulukemiin naismuistiin. Yhden kuukauden aikana vastattiin 233 kysymykseen.
”Kysyjinä oli paljon ihmisiä, joilla oli havainto läheisensä päihteidenkäytön lisääntymisestä töiden muututtua etätöiksi tai loputtua. He kysyivät neuvoa, mitä tilanteessa voi tehdä. Nuoret oireilivat ahdistuksella. Kesäloman päättyessä oli epävarmuutta, miten koulunkäynti jatkuu. Etäkoulu ei välttämättä kaikilla sujunut kovin hyvin”, sanoo A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Pinja Rislakki, joka koordinoi Päihdelinkin, Nuortenlinkin ja Varjomaailman neuvontapalveluja.
Korona-aika on myös muuttanut sitä, mistä kysytään. Päihdelinkissä kasvua on ollut varsinkin raha-asioita ja perhetilannetta koskevissa kysymyksissä. Nuortenlinkissä kysymyksiä on tullut huomattavasti enemmän viiltelystä. Myös masennus on puhuttanut.
”Viiltely on ollut huolestuttavan iso teema Nuortenlinkissä. Aiemmin Nuortenlinkissä on ollut enemmän tavallaan helppoja kysymyksiä esimerkiksi tykkäämisestä ja ihastumisesta. Nykyään nuorilta tulee todella vaativia kysymyksiä ja vastaajilta vaaditaan tiukkaa ammatillista osaamista.”
Kysymisen kynnys halutaan pitää mahdollisimman matalana nettineuvonnassa. Kysyä voi nimettömänä. Kysyjän ei tarvitse rekisteröityä mihinkään eikä tunnistautua. Vastauksen pääsee lukemaan tunnusluvulla, jonka kysyjä saa kysymyksen lähettämisen jälkeen.
Neuvonta ei ole terapiaa vaan ennemminkin esimerkiksi ohjausta. Ihmisiä halutaan kannustaa ja ohjata eteenpäin palveluihin, joissa on mahdollisuus pitempijänteiseen auttamiseen. Varsinkin nuorten kanssa kyse on myös kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja keskustelemisesta.
”Nuorten kohdalla voi käydä ilmi, että heillä saattaa olla jo hoitosuhde olemassa jonnekin. Syystä tai toisesta nuori ei ole ottanut siellä puheeksi asioita, joista hän kysyy nettineuvonnassa. Tietysti kovasti kannustamme ottamaan asioita puheeksi myös kasvokkain. Halutaan, että kysyjälle tulee tunne, että näistä asioista voi puhua ja kysyä”, Pinja Rislakki sanoo.
”Onneksi sattumalta löysin tämän. On iso kynnys ottaa asia puheeksi työterveydessä kasvotusten. Itseäni kuitenkin auttaa nyt asiasta puhuminen asiantuntijan kanssa, joka suhtautuu kannustavasti.”
”Tunsin lämmintä ja turvallista henkeä, kun sain vastauksen ongelmaani. Minua ei arvosteltu tilanteeni takia, vaan ymmärrettiin ja ohjattiin jatkoa varten. Ihanaa palvelua!!” (palautteita kysyjiltä)
Nettineuvonnan vastauksista pyydetään kysyjiltä palautetta. Päihdelinkin vastauksista tulee lähes yksinomaan positiivista palautetta, mutta Nuortenlinkissä palaute on kriittisempää.
”Palaute on usein sentyyppistä, että sain sen vastauksen, jonka oikeastaan jo tiesinkin. Tai: sain sen vastauksen, jota pelkäsin ja jota en olisi halunnut kuulla. Nuoret protestoivat ehkä herkemmin, jos vastaus on ollut sellainen, ettei sitä olisi halunnut kuulla.”
Kysyjät ovat kokeneet neuvonnasta saadun vastauksen helpottaneen huolen tunnetta. Päihdelinkkiin kysymyksen lähettäneistä 73 % tunsi huolta tilanteen takia paljon tai erittäin paljon. Vastauksen lukemisen jälkeen huolta tunsi enää 36 %. Nuortenlinkin kysyjillä vastaavat prosenttiosuudet olivat 58 % ja 21 %.
”Sellainen tunne on, että neuvontapalvelua tarvitaan. Ihmiset kokevat sen tärkeäksi ja he kokevat saavansa vastauksista paljon itselleen. Usein kiitetään sitä, että vastaus ei ole tuomitseva eikä moralisoiva. Otetaan ihminen ihmisenä”, Pinja Rislakki sanoo.
Neuvontapalvelussa kysymyksiin vastaa 14 terveys- tai sosiaalialan ammattilaista. Päihdelinkissä vastaajana on myös 4 kokemusasiantuntijaa.
On koettu hyväksi, että myös kokemusvastaajia on olemassa, sanoo Pinja Rislakki. Joskus samaa asiaa kysytään sekä ammattilaiselta että kokemusvastaajalta.
”Vastauksissa on eroja. Ammattilaiset vastaavat faktoja kertoen ja esimerkiksi palveluohjausta tehdään paljon. Kokemusvastaajien vastaukset ovat pohdiskelevampia ja enemmän kysyjän maailmaa heijastelevia.”
Neuvontapalvelussa on ollut kesäkuusta lähtien vuoden loppuun saakka käytössä päivystys, jossa joku vastaajista päivystää joka päivä kaksi tuntia. Se on nopeuttanut vastaamista kysymyksiin. Kysyjä on saanut vastauksen keskimäärin alle kahdessa vuorokaudessa.
