Alkoholilaille täystyrmäys SuomiAreenalla – äänessä 5 asiantuntijaa

Suomessa on noin puoli miljoonaa alkoholin riskikäyttäjää, joista jokaisella on noin 4–5 läheistä. Heistä suurin osa on lapsia. Juontaja-toimittaja Katja Ståhlin vetämä Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? Läheisten oikeudet ja yhteiskunnan vastuu -paneelikeskustelussamme (25.6.) nousi esiin yhteiskunnallisen päätöksenteon sokea piste: lasten oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön on unohdettu.

THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo, Satakunnan hyvinvointialueen lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes ja A-klinikkasäätiön läheistyön asiantuntija, tutkija Janne Takala olivat yksimielisiä siitä, että hallituksen päätös tuoda 8-prosenttiset alkoholijuomat ruokakauppoihin on virhe, jolla on kallis inhimillinen ja taloudellinen hinta – ja maksajan rooliin joutuvat heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret.

Mitä toimia hallitukselta odotetaan seuraavaksi? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista? Onko vielä toivoa? Annetaan puheenvuoro panelisteillemme:

Taina Laajasalo: ”Moni on selvinnyt – toivoa on pidettävä yllä”

”THL:n tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on todettu vakava päihdehäiriö. Hallituksen tekemät muutokset alkoholilakiin ovat järjettömiä. Meidän on kuitenkin pidettävä arjessa ja keskustelussa toivoa yllä, että asiat voivat muuttua vielä parempaan – lakeja voidaan säätää myös paremmiksi.

Toivoa tuo myös se, että monet ihmiset ovat onnistuneet katkaisemaan ylisukupolvisen lasisen lapsuuden kierteen. Perimä ja kasvuympäristö voivat olla riskejä, mutta yksikin turvallinen ja hoivaava aikuinen elämässä voi olla juuri se merkityksellinen suojaava tekijä, jota lapsi tarvitsee selvitäkseen.”

Auli Laakso-Santavirta: ”Kun riskit kasaantuvat, piru on irti”

”Lapset kestävät vielä yhden riskitekijän, mutta jos riskit alkavat kasaantua, silloin on piru irti. Lapsen hyvinvointia ja kasvua suojaavia tekijöitä löytyy lapselta itseltään, perimästä ja perheestä, mutta niitä voi löytyä myös kasvuympäristöstä, esimerkiksi päiväkodista tai koulusta. Ajattelen, että yhteiskunnallisella tasolla yksi lapsen hyvinvointia suojaavista tekijöistä on ollut vahvojen alkoholijuomien saatavuuden säätely. Uuden alkoholilain myötä tämä on poistunut – lapsilla olisi ollut oikeus pitää tämä suojaava tekijä elämässään.

Koko yhteiskuntamme tuntuu elävän harhan vallassa, että lapset eivät ymmärrä mistään mitään, he eivät haista, maista tai tunne mitään. Lapsi ymmärtää kuitenkin enemmän kuin aikuinen ajattelee. Lapsella pitää olla oikeus olla lapsi, josta aikuiset huolehtivat ja välittävät. Meidän aikuisten tehtävä on kuunnella lasta, ja ennen kaikkea ymmärtää hänen tarpeitaan.”

Elina Pekkarinen: ”Alkoholilain lisäuudistuksia vastustettava nyt”

”Uudelta hallitukselta on mennyt aivan uskomattomatkin lakihankkeet kuin laulaen läpi. Tästä maasta ei löytynyt yhtäkään asiantuntijaa, joka olisi puoltanut uutta alkoholilakia – ja silti se hyväksyttiin. Uusi laki polkee lasten oikeuksia.

Tämä ei jää tähän, vaan lisää on tulossa. Seuraavaksi keskustelemme siitä, alkavatko ruokalähetit kuljettaa alkoholia ihmisten kotiin. Meidän pitää alkaa jo nyt vastustaa tätä alkoholilain seuraavaa muutosta. Alkoholin kotiinkuljetuksessa riskit riistäytyvät käsistä.

Hallituksen tulisi jo nyt ohjata lisää rahaa ja verovaroja niin ehkäisevään kuin korjaavaankin päihdetyöhön. Mutta aina on toivoa. Päihdehäiriöisten vanhempien lapsi voi kokea turvaa kesäleireillä, harrastuksissa tai vaikkapa kirjastossa. Seurakunnat, järjestöt ja koulut tarjoavat paljon toimintaa, joissa lapsi voi kokea iloa ja ikimuistoisia hetkiä – nämä mukavat muistot voivat kantaa läpi elämän.”

Ulla Siimes: ”Hallituksen panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin”

”Lastensuojelun keskusliitto järjesti vuonna 2022 kirjoituskilpailun, jossa lapset saivat kirjoittaa ajatuksiaan turvallisuuteen liittyen. Erään 10-vuotiaan lapsen teksti alkoi näin: Turvallisessa maailmassa ei ole päihteitä.

Vanhempien päihdehäiriöstä kärsineet lapset ovat aikuistuessaan kertoneet, että naapurit ja kavereiden perheet tiesivät kodin kurjista oloista, mutta kukaan ei puuttunut tai tehnyt mitään. Aikuisten on nähtävä lapset ja heidän tarpeensa – aina voi kattaa ruokapöytään lautasen oman lapsen kaverillekin.

Hallituksen pitäisi satsata lapsiin ja perheisiin – se maksaa itsensä takaisin. Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava nyt aiempaakin vahvemmin. 1990-luvun laman aiheuttamat haitat ovat vielä muistissa, mutta eikö mitään ole opittu? Vaikka hallituksen toimet ovat huolestuttavia, on myös tärkeä kertoa, että tukea ja apua on tarjolla.”

Janne Takala: ”Näkymättömät lapset kaipaavat tukeasi”

”Lasisen lapsuuden vaikutuksia vähätellään ja normalisoidaan edelleen yhteiskunnassamme. Päihderiippuvaisten ihmisten läheisten kärsimys on unohdettu kansantauti. Olemme puhuneet aiheesta paljon Lasinen lapsuus -hankkeen vertaistukiryhmissä siitä, päättyykö lasinen lapsuus varsinaisesti koskaan. Ihmisten kokemus on, että vaikutukset yltävät pitkälle aikuisuuteen. Keskusteluissa on kuitenkin vahvasti läsnä toivo. Se on myös tärkeä viesti: apua on saatavilla.

Näkymättömät lapset kaipaavat meidän jokaisen tukea ja apua. A-klinikkasäätiön, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Ensi- ja turvakotienliiton Näkymättömät lapset -kampanjassa kuka tahansa meistä voi olla tämä turvallinen aikuinen. Jokaisella kansalaisella on nyt kampanjan kautta mahdollisuus ottaa kantaa alkoholilain lisäuudistuksiin ja tukea jokaisen lapsen oikeutta turvalliseen elämään.

Lue myös