Vankien kokemuksia päihdekuntoutuksesta ja siihen liittyvästä kontrollista

Tutkimuksen nimi:

Vankien kokemuksia päihdekuntoutuksesta ja siihen liittyvästä kontrollista

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Prisoners’ experiences of drug treatment and punishment in four Nordic Countries

Tekijä:

Giertsen, H. Frank, V. Kolind, T. Tourunen, J.

Viitteet:

Nordic Studies on Alcohol and Drugs 32 (2), s. 145-164

Julkaisuvuosi:

2015

Ingressi:

Vankien näkökulmasta päihdekuntoutuksessa on tärkeintä toimivat suhteet henkilökunnan kanssa ja vapautumisvaiheen valmistelu.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Kuvata ja analysoida vankien kokemuksia päihdekuntoutuksesta neljässä Pohjoismaassa (Tanska, Suomi, Norja, Ruotsi). Artikkeli keskittyy erityisesti kolmeen teemaan: kuntoutukseen osallistumisen motiiveihin, suhteisiin vankilahenkilökunnan kanssa sekä kontrolliin ja sanktioihin.

Tutkimuksen toteutus

Artikkeli perustuu 12 vankilassa (kolme vankilaa kussakin neljässä maassa) kerättyyn aineistoon, joka koostuu yhteensä 91 vangin haastatteluista ja noin kuuden kuukauden osallistuvasta havainnoinnista. Haastatellut vangit osallistuivat kuntoutukseen joko päihdekuntoutusosastoilla tai päiväkursseilla. Kaikissa neljässä maassa käytettiin yhteisiä haastattelu- ja havainnointiteemoja sekä aineiston koodausperiaatteita.

Keskeiset tulokset

Vangit perustelivat päihdekuntoutukseen osallistumistaan monenlaisilla motiiveilla: väsyminen päihde- ja rikoskeskeisen elämäntavan haittoihin, syyllisyys läheisille aiheutetuista ongelmista, päihteistä ja rikoksista eroon pääseminen, muutoksen ja uuden elämäntavan etsiminen, perhe- ja ystävyyssuhteiden korjaaminen, terveydentilan hoitaminen sekä vankeuden suorittamisen olosuhteiden parantaminen. Motiivit liittyivät vangin menneisyyden kokemuksiin ja tämänhetkiseen tilanteeseen, joiden kautta arvioitiin tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Päihdekuntoutukseen osallistumisen kautta haluttiin toisaalta välttää päihteiden käytön ja vankeuden haitallisia seurauksia, toisaalta saavuttaa jotakin itselle hyödyllistä sekä vankeuden aikana että varsinkin vapautumisen jälkeen.

Henkilökunnan käyttäytyminen ja toimivan vuorovaikutussuhteen syntyminen hoito-ohjelman aikana vaikuttivat olevan vangeille tärkeämpiä kuin käytetyt kuntoutusmenetelmät. Kuntoutushenkilökuntaan suhtauduttiin positiivisemmin kuin muuhun henkilökuntaan. Kuntoutukseen liittyvää kontrollia vangit kritisoivat yllättävän vähän. Vankilakontekstissa ja vangin asemassa kontrolliin on väistämättä totuttu vankeuden arjessa. Huumetestit nähtiin lisäksi tärkeinä välineinä päihdekuntoutusosastojen päihteettöminä pitämisessä ja todisteina omasta päihteettömyydestä.

Johtopäätökset

Päihdekuntoutus antaa vangeille mahdollisuuden kohdata ja käsitellä päihdeongelmaan, rikolliseen käyttäytymiseen ja omaan elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia sekä tavoitella elämäntavan muutosta. Vankien kannalta olennaista eivät olleet päihdekuntoutusohjelmien sisältö tai menetelmät tai ohjelmiin liittyvä kontrolli, vaan he arvioivat elämäntilannettaan ennen kaikkea suhteessa tulevaisuuteen, johon liittyi monia huolenaiheita ja epävarmuustekijöitä.

Vapautumisen vaihe näyttäytyy keskeisenä päihdekuntoutuksen ja sitä toteuttavan henkilökunnan haasteena. Vankien kokemukset vahvistavat kuntouttavan ja vapauteen valmentavan toiminnan merkitystä vankilassa.

Tuloksen relevanssi:

Tutkimus vahvistaa päihdekuntoutuksen tarvetta ja merkitystä vankeuden yhteydessä. Kuten hoidossa yleensäkin, asiakkaan motivaatio ja asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutussuhde ovat keskeisessä asemassa hoidon onnistumisen kannalta myös vankilassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vapautumisen vaiheeseen: päihdekuntoutus voi parhaimmillaan tukea vangin vapautumista, kuntoutuksen jatkumista ja kotikuntaan palaamista.

Teemat:

Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Huumeet
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen