Esteet ja mahdollisuudet huumeiden käyttöhuoneiden perustamiseen Suomessa
Tutkimuksen nimi:
Esteet ja mahdollisuudet huumeiden käyttöhuoneiden perustamiseen Suomessa
Tutkimuksen alkuperäinen nimi:
Policy windows for drug consumption rooms in Finland
Tekijä:
Unlu, A. Tammi, T. Hakkarainen, P.
Viitteet:
Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 39 (3), 205-224.
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/14550725211069287
Julkaisuvuosi:
2022
Ingressi:
Suomessa on viime aikoina keskusteltu huumeiden käyttöhuoneista. Monissa maissa käyttöhuoneet ovat vakiintunut osa haittoja vähentävää huumausainepolitiikkaa, mutta Suomessa käyttöhuonekokeilua ei ole päästy toteuttamaan. Helsingin kaupunki teki vuonna 2018 aloitteen erillislain säätämisestä, jotta kaupungissa voitaisiin avata käyttöhuonekokeilu. Asian vauhdittamiseksi parhaillaan on käynnissä allekirjoitusten kerääminen käyttöhuoneita koskevaan kansalaisaloitteeseen.
Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaisia poliittisia esteitä käyttöhuoneiden perustamiseen Suomessa liittyy ja miten erilaiset sidosryhmät näkevät Helsingin kaupungin tekemän aloitteen käyttöhuoneiden perustamisesta.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseen haastateltiin asiantuntijoita poliisista, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja kansalaisjärjestöistä. Lisäksi haastateltiin virkamiehiä ja poliitikkoja. Yhteensä haastatteluita on 23.
Keskeiset tulokset
Tutkimus osoittaa, että käyttöhuonealoite vaatisi edetäkseen voimakasta tahoa, joka veisi aloitetta määrätietoisesti eteenpäin eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa neuvotellen ja prosessin vaiheita ”pehmentäen”. Kun poliittinen ilmapiiri tai päätöksentekijät eivät ole valmiita muutokseen, johtajuutta tarvittaisiin myös kansalaisten ja sidosryhmien valistamiseen huumeiden käyttöön liittyvistä ongelmista ja niihin vaikuttamisesta. Tutkimuksen mukaan juuri johtajuuden puute on keskeinen hidaste käyttöhuonealoitteen edistämisessä Suomessa.
Vaikka tutkimukseen haastatellut sidosryhmät tunnistivat monia käyttöhuoneisiin liittyviä hyötyjä, heidän mielestään niillä ei kuitenkaan ole ollut riittävää painoarvoa politiikan muutokseen. Laajempi muutosta puoltava huoli on puuttunut. Esimerkiksi keskustelua matalan kynnyksen palveluista ja neulojenvaihtopisteistä yli kaksi vuosikymmentä sitten edesauttoi HI-viruksen ja muiden likaisten neulojen välityksellä tarttuvien tautien nopean leviämisen muodostuminen kansaterveydelliseksi huolenaiheeksi. Haastatellut olivat sitä mieltä, että käyttöhuoneiden kehystäminen turvallisuusnäkökulmasta voisi vakuuttaa kansalaiset käyttöhuoneiden tarpeellisuudesta.
Suomessa lakimuutos olisi välttämätön ensiaskel käyttöhuoneiden perustamiselle. Näin on todettu valtakunnan syyttäjän viraston ja poliisihallinnon taholta. Poliisin ja valtakunnan syyttäjän kannanotto teki Helsingin kaupungin aloitteesta poliittisesti ja lakiteknisesti monimutkaisen kokonaisuuden. Käyttöhuoneet kehystettiin ennen kaikkea rikosoikeudelliseksi kysymykseksi ja se on ohjannut pitkälti myös julkisesta keskustelua.
Lakimuutoksen toteutuminen edellyttäisi siis aktiivisempaa osallistumista ja voimakkaampaa asian edistämistä. Esimerkiksi poliitikoilla, puolueilla ja kampanjoijilla olisi mahdollisia vaikuttaa poliittiseen agendaan. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tällaiset näkyvät toimijat, erityisesti useimmat poliittiset puolueet, ovat vältelleet aktiivisen roolin ottamista käyttöhuonealoitteen edistämisessä ja sen pitämisessä politiikan asialistalla.
Voidaan arvioida, että monet tahot odottavat mahdollisuutta edistää käyttöhuoneiden perustamista sopivan ”politiikan ikkunan” avautuessa. Politiikan ikkunalla tarkoitetaan hetkeä, jolloin yhteiskunnalliseksi ongelmaksi märitellyn asian ratkaisuun kohdistuu suuri julkinen paine, ja jolloin poliittinen ilmapiiri on otollinen uudenlaisille toimenpiteille.
Huumekuolemien lisääntymistä ja vaikkapa kaupunkitilan järjestyksenpidon ongelmia on jo käsitelty mediassa ja niihin kohdistuva huoli on kasvanut. Kasvaneesta huolesta huolimatta huumeiden käyttäjät ovat stigmatisoitu ryhmä, jonka terveyden edistämiseen kohdistuu voimakas moraalinen painolasti. Käyttöhuoneiden tutkituista hyödyistä huolimatta niiden käyttöönottoon liittyvä keskustelu on ollut pitkälti moraalisista näkökohdista eikä niinkään käyttäjien tarpeista kumpuavaa.
Johtopäätökset
Johtajuuden puute ja huumausaineisiin liittyvä moraalinen painolasti näyttäisivät muodostavan Suomessa suurimmat esteet käyttöhuoneiden toteutumiselle, kun taas sosiaalinen muutos ja nuorempien ikäryhmien liberaalimmat huumausainepoliittiset asenteet voivat edesauttaa toteutumista. Tutkimus osoittaa, että vaikka Helsingin kaupunki on asiaa esittänyt, niin valtakunnan tasolla käyttöhuonekysymyksellä ei vielä toistaiseksi ole riittävästi julkista ja poliittista nostetta.
Tuloksen relevanssi:
Käyttöhuoneiden saaminen päihdetyön valikoimaan vaatii lisäponnisteluja.
Teemat:
Haittojen vähentäminen
Huumeet
Viittaajan nimi:
Ali Unlu
Tykkää, jaa, kommentoi