Nuuskailmiö ja nuorten muuttuvat päihdekulttuurit

Kirjoittaja: 
Anu Katainen

Nuorten päihdekokeiluihin liitetään tyypillisesti sosiaalisuus. Tupakoinnin rituaali yhdistää tupakkaporukan, ja alkoholi sekä lujittaa että luo yhteisöllisyyttä. Myös laittomien päihteiden käyttöön liittyy monia yhteisöllisiä piirteitä. Nuorten tupakointi on vähentynyt jo pitkään, samoin alaikäisten alkoholinkäyttö.

Onko viime vuosina voimakkaasti yleistyneestä nuuskasta korvaajaksi yhteisöllisten päihdekokemusten tarjoajana?

Nuoret nauttivat etenkin nuuskan fysiologisista vaikutuksista.

KÄYNNISSÄ OLEVA EU-hanke kartoittaa nuorten tupakoinnin merkityksiä, tupakkarajoituksia ja saatavuutta eri maissa. Yhdeksäsluokkalaisten nuorten ryhmähaastatteluita tehdessä selvisi nopeasti, että perinteiset savukkeet eivät nuoria juuri kiinnostaneet. Keskustelu käynnistyi toden teolla vasta, kun aloimme kysellä sähkösavukkeista ja nuuskasta. Niistä osallistujilla riitti puhuttavaa.

Nuuskan saamisen todettiin olevan todella helppoa. Sosiaalisen median kanavista on helppo löytää nuuskakauppiaita, mutta myös oman koulun paikalliset kauppiaat ja hintataso tunnetaan hyvin. Nuuskakaupalla on mahdollista ansaita lisätuloja ja samalla rahoittaa omaa käyttöä. Isommat erät ostetaan nuuskaa maahantuovilta ja myydään kaveripiirissä eteenpäin. 

Nuuskan aiheuttamia tuntemuksia kuvailtiin mielellään. 15-vuotias poika kertoi elävästi, minkälaista on koulupäivän jälkeen heittäytyä sängylle, työntää ”denssi” huuleen ja nauttia sen aiheuttamasta ”himorennosta” olosta ja ”pleikan” pelaamisesta. ”Se on vaan niinku taivasta.”

NUUSKAN SUOSIOLLE erityisesti poikien keskuudessa on haettu selityksiä nuuskaamisen mielikuvista. Nuuskaavat urheilulliset esikuvat, nuuskan markkinointi ja ajatukset rennon miehekkäästä tavasta vetoavat. Nuuskaa pidetään yleisesti myös vähemmän haitallisena kuin savukkeita. Mielikuvien merkitystä ei tule toki liioitella. Tapaamani nuuskaajat nauttivat erityisesti nuuskan fysiologisista vaikutuksista.

ITSEÄNI KIINNOSTI nuorten nuuskaamiskeskusteluita kuunnellessani erityisesti se, miten yksilöllisenä tapana nuuskaamista kuvattiin. Nuuska nautittiin yksin ja sen vaikutukset koettiin yksin, omassa kehossa. Yhteistoiminnallisuutta liittyi nuuskan hankkimiseen ja välittämiseen, mutta itse nuuskaamisen kokemus oli oma ja yksilöllinen, ei yhteisöllinen.

Eri päihteiden käyttökulttuureilla on niille tyypilliset ominaispiirteensä. Nuuskailmiö herättää kuitenkin kysymyksen, voiko sen yleistymisen taustalla olla myös yksilöllisempien päihdekokemusten suosion kasvu. Miltä näyttävät tulevaisuuden päihdeongelmat, jos nuoret eivät enää kaipaa moniltakin riskeiltä suojaavaa yhteisöä päihtymiskokemuksiinsa?

Anu Katainen työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.