Lasillinen päivässä pitää lääkärin loitolla?

Kirjoittaja: 
Anu Katainen
Kolumni

Eläkkeellä oleva äitini noudattaa terveyttä edistäviä elintapoja lähes orjallisesti. Suositusten mukainen ruokavalio ja monipuoliset liikuntaharrastukset ovat hänelle itsestäänselvyyksiä.

Jokin aika sitten äitini kertoi aikomuksestaan ottaa tavaksi nauttia iltaisin pieni lasillinen punaviiniä. Aikomus perustui laajalle levinneeseen näkemykseen, että kohtuullisella alkoholinkäytöllä olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia. Sittemmin äidin tapa jäi – elintapojen muuttaminen on vaikeaa myös silloin, kun kyse on alkoholinkäytön lisäämisestä, ei vähentämisestä.

Näyttö alkoholin terveyshyödyistä on vakavasti horjunut.

OLISIKO ÄIDIN kannattanut jatkaa viiniharrastustaan? Alkoholinkäyttöä ja kuolleisuutta käsittelevissä tutkimuksissa on säännönmukaisesti tultu siihen tulokseen, että kohtuullisesti alkoholia käyttävillä on alentunut kuolleisuusriski verrattuna niihin, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia. Tätä kuvataan niin sanotulla J-käyrällä: kuolleisuusriskiä kuvaava käyrä on koholla alkoholista pidättäytyvien kohdalla. Se laskee, kun kulutetun alkoholin määrä kasvaa hieman ja kohoaa taas alkoholinkäytön lisääntymisen myötä. Tutkimusnäytön nojalla on siis vaikuttanut siltä, että annos alkoholia päivässä tosiaankin pitää lääkärin loitolla.

VIIME VUOSINA näyttöä kohtuukäytön terveyshyödyistä on alettu kyseenalaistaa. Kritiikki on kohdistunut esimerkiksi siihen, miten tutkimuksissa on muodostettu se alkoholia käyttämättömien ryhmä, johon kohtuukäyttäjiä verrataan. Raittiuden taustalla on moninaisia syitä, kuten vaikkapa aiempi alkoholin ongelmakäyttö, sairastuminen tai pitkäaikaiset lääkitykset. Nämä tekijät taas ovat yhteydessä kohonneeseen kuolleisuusriskiin.

Alkoholia kohtuullisesti käyttävien ja alkoholia käyttämättömien ryhmät eivät siis välttämättä ole vertailukelpoisia: kohtuullinen alkoholinkäyttö kertoo lähtökohtaisesti paremmasta terveydentilasta, joka taas ennustaa korkeampaa elinikää.

Uusimmissa meta-analyyseissä, eli tutkimuksissa, joissa arvioidaan tutkimusnäytön vahvuutta useita tutkimusaineistoja yhdistämällä, näyttöä alkoholin terveyshyödyistä on vakavasti horjutettu. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että pienetkin alkoholimäärät voivat nostaa sairauksien riskiä eikä varsinaista suojaavaa vaikutusta ole olemassa tilastollisesti merkitsevällä tasolla.

KÄSITYS TERVEYSHYÖDYISTÄ elää kuitenkin vahvasti. Se vaikuttaa kansallisiin terveyssuosituksiin ja toimii argumenttina liberaalimman alkoholipolitiikan puolesta.

Moni saattaa mieltää saunaoluen terveysteoksi ja viinilasillisen sydänlääkkeeksi. Pitkän iän eliksiireistä ei kuitenkaan ole kyse, vaan potentiaalisesti haitallisista nautintoaineista, joiden haittoja ja hyötyjä on punnittava samalla tavoin kuin muidenkin epäterveellisten elintapojen kohdalla.

Anu Katainen työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.