Joka neljäs suomalainen kokee lapsuudenkodissaan käytetyn liikaa päihteitä

Kirjoittaja: 
Mira Roine

Lähes neljäsosa suomalaisista sanoo lapsuudenkodissaan käytetyn liiallisesti päihteitä, kertoo tämän vuoden Lasinen lapsuus -väestökysely.  Joka kolmas tuntee lähipiirissään
vähintään yhden perheen, jossa vanhemmat käyttävät liikaa päihteitä.

Artikkeli

Vanhempiensa päihteidenkäytöstä kärsivien lasten lukumäärästä ei ole olemassa kattavaa ja maiden välisen vertailun mahdollistavaa tietoa. Joitakin arvioita kansainvälisestä tilanteesta on esitettävissä. Näyttäisi esimerkiksi siltä, että niin Ruotsissa kuin Tanskassakin viidennes väestöstä olisi elänyt perheessä, jossa ainakin toinen vanhempi käytti liiallisesti päihteitä.

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -väestökyselyillä on kuluneiden 15 vuoden aikana kerätty tietoa suomalaisten lapsuudenkodissaan kokemasta päihteiden liikakäytöstä. Viimeisin Lasinen lapsuus -väestökysely toteutettiin maaliskuussa 2009. TNS Gallupin internetpaneelina toteuttaman kyselyn otos (N=1209) edustaa Suomen 15–69-vuotiasta väestöä.

TNS Gallup toteutti myös aiemmat Lasinen lapsuus -gallupit. Vuonna 1994 kysely toteutettiin käyntihaastatteluina ja vuonna 2004 puhelinhaastatteluina. Aiempina vuosina kysymyksenasettelut olivat identtisiä joitakin TNS Gallupin käyttämien taustakysymysten eroja lukuun ottamatta, joten näiden kahden kyselyn tuottamaa tietoa voidaan vertailla keskenään suhteellisen ongelmattomasti. Tosin erot kyselyjen toteuttamistavassa rajoittavat jossain määrin suoran vertailun tekemistä.

Lasinen lapsuus -väestökyselyissä on selvitetty suomalaisten subjektiivista kokemusta lapsuudenkotinsa liiallisesta päihteidenkäytöstä. Tämän vuoden gallupissa oltiin lisäksi kiinnostuneita aikuisten herkkyydestä havaita lähipiirissään vanhempiensa päihteidenkäytöstä kärsiviä lapsia ja valmiudesta tukea heitä.

Kipeistä asioista helpompi kertoa matkan päästä?

Vuonna 2009 lähes joka neljäs (23 %) suomalainen kertoi kokeneensa vanhempiensa liiallista päihteidenkäyttöä lapsuudenkodissaan. Vuonna 2004 osuus oli 19 prosenttia ja 1994 vastaavasti 16 prosenttia.

Päihteiden liikakäyttöä omassa lapsuudessaan kokeneiden suomalaisten määrä näyttää siis olevan jatkuvasti kasvussa. Kehityksen suuntaan on varmasti osaltaan vaikuttanut alkoholinkulutuksen voimakas kasvu 1960-luvulta lähtien. On järkeenkäyvää ajatella, että alkoholin kokonaiskulutuksen jatkuvasti kasvaessa myös liiallista alkoholinkäyttöä lapsuudessaan kokeneiden ihmisten määrä lisääntyy.

Vuoden 2009 aineisto osoittaa päätelmän oikeansuuntaiseksi: liiallista päihteidenkäyttöä lapsuudessaan raportoivat useimmiten juuri 25–49-vuotiaat, eli huomattavasti aiempaa korkeamman alkoholinkulutuksen aikakaudella lapsuuttaan eläneet suomalaiset. Kuitenkin kaikkein nuorimmat alle 25-vuotiaat vastaajat raportoivat lapsuudenkodin liiallista päihteidenkäyttöä lähes yhtä harvoin kuin vanhimmat, huomattavasti alhaisemman alkoholinkulutuksen aikana lapsuuttaan eläneet yli 65-vuotiaat suomalaiset. Tulos viittaa siihen suuntaan, ettei alkoholin kokonaiskulutuksen taso yksinään vaikuta lapsuudessaan liiallista alkoholinkäyttöä todistaneiden ihmisten määrään.

Kyselyn toteuttamistavalla on merkitystä, kun ollaan kiinnostuneita ihmisten arkaluontoisista elämänkokemuksista. Lasinen lapsuus -väestögallupien kohdalla on hyvinkin oletettavaa, että vuoden 1994 käyntihaastatteluina toteutetussa kyselyssä vastaajilla on ollut melko korkea kynnys kertoa henkilökohtaisista lapsuudenkokemuksistaan haastattelijalle kasvokkaisessa vuorovaikutustilanteessa. Siirtyminen käyntihaastatteluista puhelinhaastatteluiden kautta internetkyselyyn on saattanut asteittain helpottaa kipeidenkin lapsuudenkokemusten kertomista. Tämä voi osaltaan selittää lapsuudessaan päihteiden liikakäyttöä raportoineiden määrän kasvua kuluneiden 15 vuoden aikana. Myös aihepiirin säännöllinen esilläolo viime vuosien julkisessa keskustelussa on ehkä osaltaan herkistänyt ihmisiä raportoimaan lapsuudenkodin päihteidenkäyttöä.

Lapsiperheikäiset kohdanneet ongelmia useimmin

Vuoden 2009 Lasinen lapsuus -kyselyssä olimme kiinnostuneita myös suomalaisten kyvystä havaita ja auttaa lähipiirissään vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiviä lapsia.

Vastaajista 45 prosenttia kertoi kohdanneensa aikuisten alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia perhejuhlien tai -tapahtumien yhteydessä. Naiset olivat kohdanneet ongelmia miehiä useammin (54 % vs. 36 %). Yleisimmin ongelmia olivat kohdanneet 25–34-vuotiaat vastaajat (52 %), kun taas yli 60-vuotiaat (39 %) ja alle 25-vuotiaat (38 %) olivat havainneet ongelmia muita ikäryhmiä harvemmin. Tulos selittynee yksinkertaisesti sillä, että juuri 25–34-vuotiaat todennäköisesti tuntevat enemmän lapsiperheitä kuin kaikkein nuorimmat tai vanhimmat vastaajat.

Joka kolmas vastaaja kertoi tuntevansa lähipiirissään ainakin yhden sellaisen perheen, jossa vanhemmat käyttävät vastaajan arvion mukaan liikaa päihteitä. Vaikka vertailu aiempiin Lasinen lapsuus -kyselyihin ei ole ongelmatonta aineistonkeruutapojen erojen vuoksi, voidaan kuitenkin todeta, että myös vuonna 1994 noin kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti tuntevansa lähipiirissään ainakin yhden perheen, jossa vanhemmat käyttävät liiallisesti päihteitä. On kiinnostava havainto, että päihteitä liiallisesti käyttäviä vanhempia tuntevien suomalaisten osuus on pysynyt kuluneen 15 vuoden ajan samansuuruisena, kun taas omassa lapsuudenkodissaan liiallista päihteidenkäyttöä kokeneiden määrä on samaan aikaan kasvanut huomattavasti – peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Asian lähempi tarkastelu ei kuitenkaan ole tämän aineiston avulla mahdollista.

Riitojen todistajaksi joutuminen yleisin haitta

Vastaajia, jotka olivat ilmoittaneet tuntevansa lähipiiristään vähintään yhden perheen, jossa käytettiin liiallisesti päihteitä, pyydettiin seuraavaksi arvioimaan, oliko perheen vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutunut haittoja tai ongelmia heidän lapsilleen. Liiallisesti päihteitä käyttäviä vanhempia tuntevista 58 prosenttia arvioi vanhempien päihteidenkäytön myös haittaavan perheen lapsia. Viidesosa ei ollut havainnut ongelmia. Joka neljäs ei osannut sanoa, oliko vanhempien runsas päihteidenkäyttö lapsen kannalta ongelmallista. Naiset (63 %) ilmoittivat huomanneensa ongelmia miehiä (51 %) useammin.

Jos vastaaja arvioi vanhempien päihteidenkäytön aiheuttaneen lapselle ongelmia, häntä pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista ne, jotka hänen mielestään parhaiten kuvasivat kyseisen perheen tilannetta. Lisäksi vastaajalla oli mahdollisuus kuvata tuttavaperheen lapsen kokemia haittoja ja ongelmia omin sanoin. On vielä syytä erikseen korostaa, että tässä raportoidut vastaajien ilmoittamat haitat eivät kuvaa perheiden objektiivista todellisuutta. Ne ovat perheen ulkopuolisen ihmisen arvio vanhempien päihteidenkäytön haittavaikutuksista lapselle.

Lapselle aiheutuvista ongelmista ja haitoista useimmin mainittiin lapsen joutuminen perheen riitojen ja eripuran todistajaksi (73 %). Lähes yhtä usein vanhempien päihteidenkäytön arvioitiin johtavan lapsen turvattomuuteen ja mielipahaan (70 %). Yli puolet ilmoitti havainneensa lapsen häpeävän vanhempiaan ja lähes puolet lapsen koulunkäynnin kärsineen. Neljäsosa vastaajista arvioi lapsen joutuneen väkivallan todistajaksi ja 10 prosenttia epäili lapsen joutuneen itse väkivallan kohteeksi. (Ks. kuvio.) Miehet ja naiset eivät eronneet toisistaan sen suhteen, millaisia haittoja he arvioivat lapsen kokeneen.

Mitä kaikkia haittoja tai ongelmia olet havainnut lapsilla lähipiirin perheissä, missä vanhemmat käyttävät liikaa päihteitä?

Lähes puolet keskustellut vanhempien kanssa

Halusimme myös selvittää suomalaisten valmiuksia auttaa vanhempiensa päihteidenkäytöstä haittoja kokevia lähipiirin lapsia. Kysyimme päihteitä haitallisesti käyttäviä vanhempia tuntevilta, miten vastaaja itse oli toiminut havaittuaan lähipiirin aikuisen päihteidenkäytön aiheuttavan lapselle ongelmia. Vastaajille annettiin jälleen vastausvaihtoehtoja, joista sai valita halutessaan useampiakin. Valmiiden vaihtoehtojen valitsemisen lisäksi oli mahdollisuus vapaamuotoisen vastauksen kirjoittamiseen.

Lähes puolet ongelmia havainneista kertoi keskustelleensa asiasta lapsen vanhempien kanssa. Joka kolmas kertoi keskustelleensa lapsen itsensä kanssa ja joka viides jonkun muun läheisen kanssa. Ilmoituksen viranomaiselle oli tehnyt 11 prosenttia. Ongelmia havainneista viidesosa ei ollut toiminut tilanteessa mitenkään. Miehistä ja naisista yhtä suuri osa oli jättänyt puuttumatta asiaan. Syyksi ilmoitettiin useimmiten se, ettei perhettä tunnettu tarpeeksi hyvin tai ei tiedetty, miten asiaan voisi puuttua. Puuttumatta jättäneistä moni (23 %) vastasi myös olevansa haluton sotkeutumaan toisen perheen sisäisiin asioihin (ks. taulukko).

Jos olet havainnut vanhempien päihteidenkäytön aiheuttavan lapselle haittoja, miksi et ole toiminut tilanteessa?

Lähes 75 prosenttia reagoi jotenkin

Positiivisena ja ehkä yllättävänäkin tuloksena voidaan pitää sitä, että lähes 75 prosenttia lähipiirissään lapsen kannalta haitallista päihteidenkäyttöä havainneista kertoi reagoineensa asiaan jollain tavoin. Tulosta on kiinnostavaa verrata siihen, että vain joka viides lapsuudenkotinsa liiallisesta päihteidenkäytöstä kärsinyt kertoi jonkun aikuisen puuttuneen tilanteeseen. Tietojen vertailu herättää kysymyksen, ovatko suomalaiset tänä päivänä aiempaa valmiimpia auttamaan vanhempiensa päihteidenkäytöstä haittoja kokevia lapsia. Tämän aineiston avulla asian tutkiminen on kuitenkin mahdotonta jo siksi, että kyselyssä on kartoitettu ainoastaan vastaajien ilmoittamaa valmiutta puuttua havaitsemaansa lapsen kannalta haitalliseen tilanteeseen. Asiaan puuttuminen ei automaattisesti tarkoita samaa kuin lapsen auttaminen. Lapsi voi kokea perheen ulkopuolisen asioihin puuttumisen jopa pahentaneen tilannetta kotona.

Lasinen lapsuus 2009 -kyselyaineistosta ei myöskään selviä, kuinka suuri osa vanhempiensa päihteidenkäytöstä kärsivistä lapsista jää lähipiiriltä huomaamatta. Emme tiedä, kuinka moni suomalaislapsi tällä hetkellä kärsii vanhempiensa juomisesta ja miten suuri osa heistä on saanut tilanteeseensa aikuisen apua. Muutoksen kuvaaminen on mahdotonta myös siksi, ettei aiemmissa Lasinen lapsuus -kyselyissä ole selvitetty ihmisten valmiutta puuttua lähipiirin lapsen tilanteeseen. Onkin yhtä lailla mahdollista, että suuri osa vanhempiensa päihteidenkäytöstä kärsivistä lapsista jää edelleen vaille aikuisten apua. Eräät viime aikoina tehdyt laadulliset tutkimukset itse asiassa viittaisivat juuri tähän suuntaan. Jotta tällä hetkellä lapsuuttaan elävien tilanne hahmottuisi nykyistä paremmin, tarvitaan lisää systemaattista aihepiirin tutkimusta.

Päihdeongelmaisellakin on perhe

Päihdetyön ammattilaiselle Lasinen lapsuus -kyselyiden yksi keskeinen viesti on se, että monessa suomalaisperheessä lapset varttuvat vanhempansa päihteidenkäytöstä kärsien ilman tarvitsemaansa apua ja tukea.

Päihdetyön näkökulmasta olisikin ensiarvoisen tärkeää, ettei päihdeongelmansa kanssa painiskelevaa asiakasta tarkasteltaisi vain yksilönä. Päihdeongelmaisellakin on perhe, jonka kokemusten huomioiminen tulisi ottaa osaksi työtä. Erityisesti lasten tilanteen selvittämisestä tulisi tehdä osa rutiinityötä, kuten vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulakikin edellyttää.

LÄHTEET:

Marja Holmila, & Minna Ilva: Näkymätön uhri vai pätevä toimija? Päihteitä käyttävien vanhempien lasten mielipiteitä ja selviytymiskeinoja. Artikkeli A-klinikkasäätiön raporttisarjan julkaisussa. (Tulossa.)
Sofia Ljungdahl: Barn i familjer med alkohol- och narkotikaproblem. Omfattning och analys. Rapport 28, Statens folkhälsoinstitut 2008.
Teuvo Peltoniemi: Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 2004. Tiimi 2/2005.
Mira Roine & Minna Ilva: Joka neljäs suomalainen kokee lapsuudenkodissaan käytetyn liikaa päihteitä. Artikkeli A-klinikkasäätiön raporttisarjan julkaisussa. (Tulossa.)

YTM Mira Roine on sosiologian jatko-opiskelija ja työskentelee Päihdeperheet, lapset ja nuoret -kehittämisohjelman kehittämiskoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa.
 

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.