Osattiinpa ennenkin

Kirjoittaja: 
Jukka Heinonen
Kolumni

Anders Chydenius on kuulu elinkeinoelämän vapauden puolustaja 1700-luvulta. Hänen maineensa elää yhä, ja hän sai kuvansa tuhannen markan seteliinkin. Elämänkerroissa kerrotaan varsin vähän hänen apteekkaritoiminnastaan, johon liittyi laaja oopiumunikon viljely Pohjanmaalla. Oopiumi tuotettiin tuolloin pääosin Euroopassa ja se oli arvostettu lääkeaine. Chydenius tiesi sen oivaksi rohdoksi esimerkiksi "kiwun ja mojotuxen seisautukseen".

Morfiinin valmistaminen oopiumista opittiin 1800-luvun alussa. Sen käytön läpimurto ajoittuu Yhdysvaltojen sisällissotaan: silloin tuli markkinoille käyttökelpoinen injektioruisku. Morfiini oli rintamalla mainio kivunpoistaja, mutta sodan jälkeen siviiliin palasi kymmeniätuhansia morfinisteja, jotka voivat ostaa ruiskuja ja morfiinia vapaasti apteekeista.

Jotta morfiinin ongelmista päästäisiin eroon, lääketeollisuus kehitteli vähemmän addiktoivaa ainetta, ja aivan vuosisadan lopussa Bayer toikin sellaisen markkinoille. Sen nimi oli heroiini. Suomessakin Duodecim kirjoitti innostuneena: "Mitään pahoja sivuvaikutuksia ei ole huomattu, vaikka sitä paljon on käytetty sekä lapsille että vaikeasti sydänvikaisille." 

Samoihin aikoihin rantautui kokaiini Suomeen. Kokaviiniä myytiin moneen vaivaan auttavana terveysviininä. Tunnettu on myös Coca-Colan historia: alkuvuosina pullollinen sisälsi viisi milligrammaa puhdasta kokaiinia.

-----

Edellä oleva tieto on peräisin Mikko Ylikankaan kirjasta Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Se käsittelee huumausaineiden historiaa Suomessa ennen vuotta 1950. Kun kirjaa lukee, joutuu myöntämään, että osattiin sitä ennenkin. Huumausaineet eivät ole uusi ilmiö, ja nykyongelmien kanssa tuskailevan työntekijän aikaperspektiivi avartuu lukiessa roimasti.

Ylikangas kuvaa myös kontrollijärjestelmän kehittymistä. Tutuilta nekin kuvaukset kuulostavat. Poliisi käytti jo 20-luvulla soluttautumisia ja valeostoja, ja yhdessä vuodessa takavarikoitiin sellaisia ainemääriä, joiden keräämiseen poliisilta nykyään tuhrautuu useita vuosia. Mielenkiintoista on Suomen hitaus huumausainesäätelyssä. Sen johdosta WHO esitti aikanaan meille kipakoita kyselyitä.

-----

Lukeminen johtaa väkisin ajattelemaan lääketieteen ja lääketeollisuuden suhdetta huumeongelmiin. Useat huumausaineet ovat uutteran tutkimustyön tuloksina tuotettuja rohtoja, joiden avulla on sairauksien hoidon lisäksi yritetty hoitaa myös aiempien aineiden tuottamia ongelmia. Morfiinia käytettiin oopiumvieroituksessa ja heroiinilla korvattiin morfiinin haittoja. Eikös myös tämän nyt kaduille karanneen buprenorfiinin pitänyt olla oivallista opioidivieroituksessa?

Lääketehtaiden huolettomuus tuotteittensa vaikutuksista käy kirjasta hyvin esille. Hämärien tukkuostajien perään ei kyselty, ja taisipa joku lääkejätti tämän sektorin toimeliaisuutensa ansiosta välttyä konkurssilta. Ylikangas tarjoaa tutkijoille delikaatin tutkimusaiheen: olisi kiintoisaa selvittää sotia edeltäneen Suomen lääkärikunnan ja lääkeyhtiöiden välisiä taloudellisia kytköksiä.

Kiinnitin lukiessani huomioni myös siihen, miten eliiteille aina sallitaan yhtä ja toista. Huoli herää vasta siinä vaiheessa, kun samat harrastukset alkavat levitä kansan ja varsinkin työväestön piiriin. Lääkärikunnan ja taiteilijapiirien huumetouhuihin ei juuri puututtu. Kontrollia alettiin vaatia vasta käytön karattua tämän porukan ulkopuolelle.

Kolumnistin kuuluu ajatella suuria ajatuksia, ja niinpä minäkin yritän. Huumaavia aineita on aina käytetty, mutta miltä osin huumausaineongelma olisi nähtävä myös "taloudellis-teknisen kompleksin" (lääketehtaat ja lääketutkimus) luomana ilmiönä? Kun niiden sinänsä täysin laillisen toiminnan haittoja on ajan myötä havaittu, portteja on toki yritetty panna kiinni, mutta tiedot ja taidot ovat jo karanneet laittomalle sektorille. Ja sieltä niitä ei enää kitketä pois.

-----

Sanojen rakastajana harmittelen sitä, että

Elias Lönnrotin hienot uudissanat kuolonvesi ja unileipä eivät vakiintuneet käyttöön.

Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee projektipäällikkönä Takuu-Säätiössä.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.