Eurooppalaistuvatko juomatapamme?

Kirjoittaja: 
Anu Katainen

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt jo noin vuosikymmenen ajan. Tilastoidun kulutuksen lisäksi myös matkustajatuonnin arvioidaan vähentyneen. Aikuisväestön kulutusta kuvaavat käyrät eivät siis ole laskusuunnassa siitä syystä, että taloustaantuman kurittamat suomalaiset hakisivat juomansa Tallinnasta. Optimistisesti voitaisiin ajatella, että suomalainen alkoholikulttuuri on – jälleen kerran – suuressa murroksessa.

AIEMPIIN vuosikymmenten varrella tapahtuneisiin alkoholinkulutuksen muutoksiin on liittynyt kokonaiskulutuksen lisääntyminen. Vaikka väkevien suosio taittui jo vuosikymmeniä sitten, keskioluen vapautuminen 1960-luvulla lisäsi kulutusta tuntuvasti. Alkoholinkäyttö, myös humalahakuinen, sallitaan nykyisin myös naisille. Lisäksi on yleistynyt viinien kulutus ja alkoholin nauttiminen ruoan kanssa.

Nykyinen laskeva trendi on poikkeuksellinen siinä mielessä, että se on kestänyt kauan. Vuoden 2004 jälkeen alkoholiveroa on korotettu viisi kertaa, mutta ei ole varmaa, onko pelkällä hintojen nousulla ollut koetun kaltainen vaikutus.

Meitä yhdistää pikemminkin saunakalja kuin perjantaikänni.

ONKO KYSE siis aidosta kulttuurisesta muutoksesta? Ovatko suomalaiset viimein omaksuneet laajemmassa mittakaavassa niin sanotun eurooppalaisen, hillityn juomatavan? Onko humalasta tullut vähemmän hyväksyttyä? Tälle teorialle kulttuurisesta muutoksesta antaisi tukea nuorten jo yli vuosikymmenen jatkunut juomisen vähentyminen. Nuoret olisivat olleet siis eräänlaisia edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä muutoksessa kohti sivistyneempiä juomatapoja.

Jos perehdytään tarkemmin nuorten juomistottumuksiin, huomataan kuitenkin, että aikuisikään päästyään suomalaiset nuoret juovat kuten aiemmat sukupolvet, ehkä jopa enemmänkin. Viinin nauttiminen aterioilla on edelleen varsin harvinaista. Eikä humalahakuisuus ole koskaan ollut koko kuva suomalaisesta alkoholikulttuurista. Meitä yhdistää pikemminkin saunakalja kuin perjantaikänni.

PÄIHDETUTKIJANA herkuttelen ajatuksella suuresta alkoholikulttuurisesta murroksesta, eli siitä että alkoholin merkitysmaailma ja käyttötavat olisivat radikaalisti muuttumassa. Todellisuudessa alkoholin kokonaiskulutuksen trendeissä on usein kyse varsin arkisista asioista, kuten poliittisista päätöksistä, talouden suhdanteista ja väestörakenteen muutoksista.

Juuri väestörakenteen muutos voi olla merkittävin selittäjä nykyisessä laskevassa trendissä. Väestö vanhenee ja suuret ikäluokat juovat eläkkeelle päästyään enemmän kuin aiemmat sukupolvet mutta kuitenkin vähemmän kuin nuoruudessaan ja keski-ikäisenä. Märkä sukupolvi on iän myötä kuivunut ja tämä heijastuu myös kulutustilastoihin.

Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.