Valistuksessa on järkeä

Kirjoittaja: 
Anu Katainen

Olen keksinyt oivallisen keinon, jolla saada unen päästä kiinni: luettelen mielessäni, kuinka monta terveyteen liittyvää suositusta muistan. Kasviksia tulisi syödä puoli kiloa päivässä, maitoa tulisi juoda ties kuinka monta lasillista, istumista tulisi välttää ja ainakin tunnin välein pitäisi nousta jaloittelemaan, aerobista liikuntaa tulisi harrastaa ainakin kolme kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan ja lisäksi tietysti lihaskuntoharjoittelua.

Monet asiantuntijoiden suosituksista tuntuvat joskus melko mahdottomilta toteuttaa. En usko, että puoli kiloa kasviksia toteutuu kohdallani päivittäin. Liikuntaa saan suurimman osan vuodesta liian vähän. Tämä siitä huolimatta että olen äärimmäisen kiinnostunut terveydestä ja keinoista edistää terveyttä.

KOSKA KAIKKIA suosituksia on vaikea noudattaa orjallisesti, ne herättävät ärsytystä. On todennäköistä, että monella suositusten kyllästymispiste on ylittynyt jo ajat sitten. Mediassa raportoidaan päivittäin uusista tutkimuksista, joiden perusteella voisi muokata omia elintapojaan. Suositusten sekamelska voi johtaa siihen, että ihmiset sulkevat korvansa sellaisiltakin ohjeilta, jotka voivat parhaimmassa tapauksessa pelastaa hengen.

Monet suhtautuvat nykyään valistukseen ylimielisesti.

Valistukselle ei nykyisin anneta kovinkaan suurta painoarvoa käyttäytymisen muuttajana, mutta toisaalta sitä pidetään välttämättömänä: kansalaisia on informoitava terveydelle haitallisista asioista.

Usein unohtuu, että valistuksella on kunniakas historia. On ehkäisty tartuntatautien leviämistä ja ruokaperäisten bakteerien aiheuttamia sairauksia ohjeistamalla ihmisiä hygieniasta ja oikeaoppisesta ruokien käsittelystä. On kerrottu, miten päästä eroon syöpäläisistä tai loisista. Myös alkoholinkäytön riskirajojen määritteleminen ja niistä tiedottaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää, samoin kuin tupakoinnin haitoista kertominen.

NYKYISIN MONET suhtautuvat valistukseen ylimielisesti. Koulutustason noustua ja internetin tuotua terveysinformaation kaikkien saataville meistä kaikista on tullut jonkun sortin asiantuntijoita, ainakin omissa kuvitelmissamme. On hyvä, että kansalaiset ovat valveutuneita ja kiinnostuneita terveydestä, mutta seuraukset ovat pahimmillaan katastrofaaliset. Jos rokotekriittisten joukko kasvaa, monet lapsia sankoin joukoin ennen tappaneet sairaudet ovat vaarassa palata keskuuteemme.

Ongelmia on toki valistuksessakin. Valistuksen viestit on tavattu pitää yksinkertaisina, mutta tutkimukset, joiden pohjalta suosituksia tehdään, eivät välttämättä ole yksiselitteisiä. Kansalaisten luottamusta asiantuntijoihin voisi lisätä avaamalla enemmän sitä prosessia, jolla tutkimustiedosta johdetaan välineitä ja suosituksia kansanterveyden edistämiseen.

Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.