Kuka opettaisi nuoret juomaan?

Kirjoittaja: 
Anu Katainen

Suomalaiset jakaantuvat karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäisten mielestä Suomi on kaikilla mittareilla mitattuna maailman paras maa. Köyhä ja rehellinen kansa on ponnistanut vaatimattomista lähtökohdista maailman huipulle. On vaurautta, tasa-arvoa, hyvinvointia, turvallisuutta, puhdasta luontoa ja maailman parhaat koulut.

Toisen ryhmän mielestä Suomea kurjempaa loukkoa ei maailmasta löydy. Ei ole kulttuuria ja sivistystä, vaan byrokratiaa, ahdasmielisyyttä ja rasismia. Typerää kansaa johtaa vielä typerämpi hallitus, jonka ensisijaisena tehtävänä on kieltää kaikki. Suomalainen kansallismaisema on ryteikköistä joutomaata, johon on ripoteltu ABC-huoltoasemia ja betonisia pikkukyliä. Ei löydy yhteisöllisyyttä, vaan juro suomalainen pitää katseen tiukasti omassa navassa.

Oletus on, että maagiset 18 vuotta täytettyään suomalainen hallitsee hillityn juomatavan.

SUOMALAISEN alkoholikulttuurin kohdalla suurin osa asettunee jälkimmäisen ajattelutavan taakse. Vai oletteko koskaan kuulleet kenenkään pitäneen juomatapaamme kansallisena ylpeydenaiheena, jopa vaalimisen kohteena? Juomatapaamme verrataan usein niin sanottuun eteläeurooppalaiseen kulttuuriin, johon kuuluu hillitty viinin nautiskelu aterioilla ja humaltumisen paheksunta. Tässä vastakkainasettelussa suomalaiset ovat viinalle persoja raakalaisia, jotka eivät kykene itsehillintään.

Tietysti suoraviivaiset vertailut etelän ja pohjoisen välillä ovat ontuvia. Suomi on juuriltaan köyhä, myöhään teollistunut ja syrjäinen maa, jonka kulttuuristen piirteiden heijastelu Euroopan vanhoihin sivilisaatioihin on useimmiten epäreilua.

Suomalaiseen juomiskulttuuriin kuuluu tosin piirre, jota en malta olla vertailematta: suhtautuminen nuorten juomiseen. Suomessa virallinen kanta on se, että nuoret eivät saa koskea alkoholiin ennen täysi-ikäisyyttä. Kuitenkin nuorten alkoholikokeilut tapahtuvat pääsääntöisesti ennen täysi-ikäisyyttä. Mutta koska näin ei periaatteessa saisi tapahtua, asiaan ei osata suhtautua muuten kuin valvontaa tehostamalla.

VERRATAANPA italialaisten ja suomalaisten ensimmäisiä muistoja alkoholista. Italialaiset tutustuvat juomiseen kotioloissaan. Se liittyy perheen ja suvun yhteisiin hetkiin. Suomalaisten ensimuistoja ovat puliukot kaduilla ja oudosti käyttäytyvät aikuiset kotona. Silti oletetaan, että maagisen 18 vuoden ikärajan jälkeen nuori suomalainen hallitsisi haitattoman ja hillityn juomatavan. Kasvatusta tähän ei anneta, vaan alkoholivalistus perustuu riskeistä varoitteluun tai siihen, että opetetaan nuoria sanomaan ei.

Vaikka maiden väliset vertailut johtavat pahimmillaan stereotypioiden vahvistamiseen, parhaimmillaan vertailu auttaa huomaamaan oman kulttuurimme ristiriitaisuuksia, joille olemme muuten sokeita. Löytyisikö muualta maailmasta hyviä malleja nuorten alkoholikasvatukseen?
 

Kommentit

Kiitos tästä kolumnista. Itse kamppailen asian parissa kotona 16 vuotta täyttävän teinin kohdalla, jolla jostain syystä on hirmuinen hinku päästä kokeilemaan alkoholia. Mistä löytyy se viisasten kivi, miten tässä asiassa tulisi suhtautua, edetä ja toimia? Itse olen vuosia tehnyt päihdetyötä eri työnantajilla, tällä hetkellä A-klinikalla. Näen siis tämän asian varjopuolen hyvin konkreettisesti ja vahvasti. Miten osaan opettaa omalle lapselleni kultaisen keskitien ja vastuullisen suhtautumisen alkoholiin. Kirjoituksellasi annoit uuden näkökulman ja ajattelemisen aihetta. Se tuli tarpeeseen. Kiitos. -Saija

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.