Harhojen vallassa

Kirjoittaja: 
Anu Katainen

Tätä kirjoittaessani moni suomalainen on päättämässä tipatonta tammikuuta. Parhaimmillaan se on antanut elimistölle lepotauon. Pahimmillaan on vahvistunut ilmiö, jota voitaisiin kutsua kompetenssiharhaksi.

Ääriesimerkki kompetenssiharhasta löytyy kolikkopelien maailmasta. Vaikka kukaan ei ole koskaan rikastunut hedelmäpeliä hakkaamalla, pelaajalla saattaa olla vahva usko taitoihinsa. Pelaajat voivat katsoa osaavansa ”lukea peliä” ja heillä voi olla tuttuja pelikoneita, joiden käyttäytyminen ”tunnetaan”.

Pelaajan itseluottamukselle on helppo hymähdellä, mutta samanlaista katteetonta uskoa omiin kykyihin voi esiintyä kaikilla. Oman tutkimukseni mukaan juomiseen liittyvä kompetenssiharha sisäistetään jo nuorena. Näytimme 15-vuotiaille nuorille elokuvakatkelmia erilaisista alkoholinkäyttötilanteista. Nuorten tehtävänä oli esittää tulkintoja siitä, miksi katkelmien henkilöt juovat ja mitä heille tapahtuu tulevaisuudessa.

Juomiseen liittyvä kompetenssiharha sisäistetään jo nuorena.

”TOSTA TULEE varmaan juoppo.” Yksin olutta siemaileva tyttö sai monet nuoret kauhistumaan. Humalajuomista kotibileissä pidettiin suhteellisen normaalina teini-ikään kuuluvana käyttäytymisenä, vaikka monille myös bilejuominen näyttäytyi ensimmäisenä askeleena juoppouden tiellä. Kaikkia kohtauksia arvioitiinkin asteikolla, jossa ihmiset jakaantuvat aikuisuudessa kahteen ryhmään, alkoholisteihin ja ”normaaleihin ihmisiin”.

Mistä alkoholismi nuorten mielestä johtuu? Nuorten keskusteluista piirtyi esiin käsitys, jonka mukaan juoppous uhkaa ennen kaikkea niitä, jotka eivät osaa juoda oikeista syistä. Oikeista syistä tapahtuva juominen tarkoitti sitä, että juomisen taustalla on oma päätös ja motiivina hauskanpito yhdessä toisten kanssa.

Käänteisesti voidaan tulkita, että alkoholiongelmilta suojaa juuri kompetenssi: kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja hallita juomisen taito. Ja kenellä ei omasta mielestään olisi tällaista kompetenssia.

USKO ITSEEN ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on yksi tärkeimmistä ihmisen elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, mutta liiallinen luottamus omiin kykyihin voi myös kääntyä itseään vastaan. Harhan puolelle mennään, kun ihminen kokee olevansa ongelmien ulottumattomissa.

Haitallista on myös tämän harhan mukanaan tuoma empatiakyvyttömyys muita kohtaan. Jos ongelmat nähdään seurauksiksi ainoastaan yksilöiden vajavaisuuksista, jää ymmärtämättä elämän aallonpohjien laajempi konteksti ja se, että voimme joskus päätyä aallonpohjaan itsekin.

Ehdotan tipattoman tammikuun jatkoksi heikkouden helmikuuta. Heikkouden helmikuussa tunnistamme ja tunnustamme omat heikot kohtamme. Niiden kanssa ei tarvitse mitellä tipattoman tammikuun tapaan. Riittää, että tiedostaa niiden olemassaolon.

Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.