Mitä teemme

Palvelumme verkossa ja kasvokkain rakentavat turvaverkkoja haavoittuvimmille. Tarjoamme ammattilaisille runsaasti työkaluja ja tuotamme tietoa päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu säätiön perustehtäviin. 

Verkkopalvelumme auttavat tarjoamalla esimerkiksi tietoa, neuvontaa ja vertaistukea. Ne tavoittavat kuukausittain 432 000 kävijää. Päihdelinkki on Suomen suurin verkkopalvelu päihteistä, pelaamisesta ja muista riippuvuuksista. Muita verkkopalvelujamme ovat esimerkiksi NuortenlinkkiDopinglinkki ja Varjomaailma. Peluuri tarjoaa apua peliongelmiin sekä tuottaa ja välittää tietoa pelihaitoista. Peluurin tuotamme yhdessä Sininauhaliiton kanssa.

Kohtaamme ihmisiä myös kasvokkain niin vertaisryhmissä, matalan kynnyksen tapaamispaikoissa kuin kadulla. Helsingin Hakaniemessä toimiva Osis kohtaa huumemaailmassa eläviä ihmisiä ja kannustaa heitä vertaisena toimimiseen niin itsenäisesti kuin ammattilaisen rinnalla. Völjy tarjoaa huumeita käyttäville ihmisille päivätoimintaa ja asumisen tukea Tampereella. Etsivää työtä kadulla tekevä Katuklinikka toimii Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Digipalveluistamme ammattilaiset löytävät erilaisia työkaluja omaan työhönsä. Meillä on vahva osaaminen ja pitkät perinteet tutkimuksen saralla: tuotamme luotettavaa tietoa päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Toimintamme rahoitetaan pääasiassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (Stea) avustuksilla. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityön dosentti Olavi Kaukonen

A-klinikka Oy tuottaa hoitopalveluja

A-klinikkasäätiö omistaa A-klinikka Oy:n, joka tuottaa päihde- ja mielenterveyspalveluja kunnille, kuntayhtymille, työterveyshuoltoon, yrityksille ja yksityisasiakkaille. Se tekee yhteistyötä noin 150 kunnan kanssa. A-klinikka Oy:llä on Yhteiskunnallinen yritys -merkki ja Avainlippu-tunnus. A-klinikka Oy:n kotisivuille siirryt tästä.

A-klinikkasäätiölle ja A-klinikka Oy:lle on myönnetty yhteinen SHQS-laaduntunnustus. Laatujärjestelmään kuuluu ulkoisten auditointien lisäksi esimerkiksi se, että henkilöstö tekee vuosittain itsearviointeja. Laatutyötä suunnitellaan ja kehitetään A-klinikkasäätiö-konsernissa yhdessä. Lisää laaduntunnustuksesta kerrotaan täällä.

A-klinikkasäätiön strategia 2020–2023

Visio

Päihde- ja mielenterveysongelmat ja niihin liittyvä eriarvoisuus vähenevät.

Missio

Tuemme erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja sitä edistävää yhteiskunnallista päätöksentekoa. 

Kehitysohjelmat

A-klinikkasäätiöllä on strategiakaudella 2020–2023 kolme kehitysohjelmaa seuraavine tavoitteineen:

1. Päihdetyön muutokset

  • Palveluiden käyttäjien tarpeet ohjaavat päihdepalveluiden kehittämistä.
  • Päihdepalvelujen saatavuus paranee niin verkossa kuin kasvokkain.
  • Päihdetyössä ja sen kehittämisessä on käytettävissä ajantasaista tietoa päihdetyössä ja -palveluissa tapahtuvista muutoksista ja tieto tavoittaa kohderyhmät eri kanavissa.
  • Päihdetyön osaaminen ja sujuvat palveluketjut vahvistuvat järjestöjen ja julkisten palvelujen yhteistyössä.
  • Päihdetyön tuloksellisuus paranee ja työhön kehitetään hyviä, palveluintegraatiota tukevia toimintamalleja, jotka juurtuvat osaksi palvelujärjestelmää.

2. Osallisuus ja toimintakyvyn edistäminen 

  • Asiakkaiden toimintakyky ja palvelutarpeet tunnistetaan kokonaisvaltaisesti ja asiakkaat saavat tarvitsemansa avun.
  • Päihteiden käyttäjille on tarjolla mielekästä tekemistä ja mahdollisuus osallistua palveluiden sisällön kehittämiseen tasavertaisina ammattilaisten kanssa.
  • Ymmärrettävää ja laaja-alaista tietoa riskeistä ja korjaavista toimista on helposti tarjolla. Käytettävissä on tietoa huumeiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä, kohderyhmän palvelujen tarpeista, toivotuista muutoksista ja saavutettavuudesta.
  • Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta on kiinteä osa päihdepalveluita.
  • Kuntouttava työtoiminta liittyy luontevasti muuhun kuntoutusjärjestelmään ja osaksi muuttuvia työmarkkinoita.

3. Lapsen oikeudet ja läheistyö

  • Lasten ja nuorten hyvinvointia, päihteidenkäyttöön liittyviä valintoja sekä elämänhallintaa tukeva tiedonsaanti paranee ja osallisuus vahvistuu.
  • Päihde- ja riippuvuusongelmien ylisukupolvisen luonteen ymmärrys ja traumatietoisuus lisääntyy.
  • Päihde- ja riippuvuushaittoja kokevien henkilöiden läheisten saama tieto ja tuki lisääntyy, vertaisuus, osallisuus ja toipumisorientaatio vahvistuu sekä toimintakyky paranee.
  • Läheisten hoitoonpääsy paranee ja palvelut tavoittavat heidät paremmin.
  • Lapsi- ja läheissensitiivisyys vahvistuvat perusterveydenhuollon ja vaativan tason päihdepalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä palveluintegraatiokehitys huomioiden.