Anna-Sofia Lehto

Mitä teet työksesi?

Työskentelen kehittämiskoordinaattorina Lasinen lapsuus -tiimissä. Teen digisosiaalityötä eli sosiaalityötä netin välityksellä. Työskentelen sellaisten nuorten parissa, jotka ovat kokeneet haittaa vanhempien tai muiden läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Kohtaan nuoria nettiryhmissä, chatissa ja yksityisviestein. 

Asiantuntemustani on nuorten kohtaaminen ja siihen liittyen mentalisaatio. Mentalisaatiota voisi kuvata kunnioittavaksi lähestymistavaksi tai asenteeksi. Vuorovaikutuksessa olevilla ihmisillä on omia ajatuksia, tunteita ja tarpeita. Ne vaikuttavat vuorovaikutukseen ja myös siihen, kuinka ihmiset tulkitsevat toinen toisiaan. Nettityössäkin pitää muistaa malttaa kuunnella, osoittaa kiinnostusta ja pyrkiä ymmärtämään toista. Ensimmäinen tulkinta ei ole välttämättä oikea.

Koska emme ole viranomaisasemassa, voimme asettua suhteessa nuoreen rinnallakulkijaksi. Voimme esimerkiksi miettiä yhdessä, millaista tukea nuori tarvitsisi ja mistä sitä löytyisi. Nuori on oman elämänsä asiantuntija.

Työni pitää sisällään myös verkostoyhteistyötä. Lisäksi koulutan ja olen mukana organisoimassa erilaisia tapahtumia.

Mistä innostut työssäsi?

Asioiden tekemisestä yhdessä toisten kanssa, kun esimerkiksi tehdään suunnitelmia ja pallotellaan asioita porukalla.

Mikä on mielestäsi paras tieteenala ja miksi?

Sanoisin, että psykologia. Se auttaa ymmärtämään ihmisten mieltä ja toimintaa. Mitä tahansa yhteiskunnassa tapahtuukin, kyse on ihmisten toiminnasta. On pakko olla käsitys siitä, miten ihmiset ja heidän mielensä toimivat, jotta saadaan jotain fiksua aikaiseksi.