Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

04.12.2020 | MIPA-tutkimusohjelma

Tarja Virolainen

Yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat ja talousvaikeudet yhteydessä lisääntyneeseen päihteidenkäyttöön korona-aikana

Vastaajat, joilla päihteidenkäyttö oli kasvanut, kertoivat poikkeustilan kuormittaneen terveyttä ja hyvinvointia sekä lisänneen epävarmuutta työstä ja toimeentulosta.

A-klinikkasäätiön Arjen toimintakyky -hanke ja Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA ovat tehneet kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin ihmisten päihteidenkäytön muutoksia koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana. Kyselyaineisto kerättiin 21 järjestön tai organisaation kautta touko-kesäkuussa 2020. 

Tutkimus kohdistui vastaajiin, jotka kertoivat käyttävänsä päihteitä. Heitä oli vastaajina kaikkiaan 351.
Noin puolet vastaajista kertoi päihteidenkäyttönsä pysyneen ennallaan. Noin kolmannes ilmoitti päihteidenkäyttönsä vähentyneen (16 % hieman, 19 % paljon) ja 15 prosenttia lisääntyneen (12 % hieman, 3 % paljon). 

Alle 30-vuotiaat olivat vähentäneet päihteidenkäyttöään useammin kuin muut ikäryhmät. Opiskelijoista yli puolella poikkeustila oli vähentänyt päihteidenkäyttöä.

Lisääntyneen päihteidenkäytön taustalla oli voimakkaita yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteita.

Päihteidenkäytön lisääntyminen oli kyselyn tuloksissa yhteydessä yksinäisyyden kokemuksiin, mielenterveyden ongelmiin ja alhaiseen mielen hyvinvointiin, alkoholin riskikäyttöön sekä taloudellisiin vaikeuksiin.

Vastaajat, jotka ilmaisivat päihteidenkäyttönsä lisääntyneen, kokivat poikkeustilan huonontaneen hyvinvointiaan ja terveydentilaansa monin tavoin. Masennus, ahdistus, pelkotilat ja toimettomuus olivat lisääntyneet ja liikunnan harrastaminen ja itsestä huolehtiminen vaikeutuneet. Kasvanut päihteidenkäyttö yhdistyi myös vaikeuksiin saada mielenterveyspalveluita poikkeustilan aikana.

Lisääntyneen päihteidenkäytön taustalla oli voimakkaita yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteita. Näin vastanneiden joukossa oli yksinasuvia mutta myös perheellisiä ihmisiä, jotka ilmaisivat ristiriitojen kotona lisääntyneen. Huoli läheisten selviämisestä kuormitti.

Päihteidenkäytön taustalla näkyivät työttömyys, lomautukset ja epävarmuus työn jatkumisesta ja toimeentulosta. Esiin nousi myös raskaaksi koettu etätyö tai työ, josta ei voinut siirtyä etätyöhön tai jossa ei ollut mahdollisuutta toimia korona-ohjeistusten mukaan.

Päihteidenkäyttöään vähentäneet toivat esiin myönteisiä muutoksia sosiaalisissa suhteissa.

Päihteidenkäyttöään vähentäneet toivat esiin vastaavasti myönteisiä muutoksia sosiaalisissa suhteissa. Poikkeustilan myötä aikaa perheen kanssa oli enemmän, perhesuhteet olivat lähentyneet ja yhteydenpito läheisiin tiivistynyt. Päihteidenkäytön vähentyminen yhdistyi myös esimerkiksi kokemuksiin elämän rauhoittumisesta ja arjen hallinnan parantumisesta.

Tutkimuksen tuloksissa korostuu, että on tärkeää tukea väestön mielen hyvinvointia esimerkiksi turvaamalla pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Myös palvelujen piirissä pysymistä on tärkeä tukea vaikeissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Näin voidaan pyrkiä ehkäisemään päihteidenkäytön lisääntymistä ja siitä koituvia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja sekä yhteiskunnan eriarvoistumista.

Sari Jurvansuu, Alix Helfer, Jouni Tourunen & Tuuli Pitkänen: Muutokset järjestöjen tavoittamien ihmisten päihteidenkäytössä koronapoikkeustilan aikana. Toukokuussa 2020 toteutetun verkkokyselyn tuloksia. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 4/2020.

Lisätietoa: Sari Jurvansuu, tutkija, A-klinikkasäätiö, p. 046 9210 804, [email protected]