Viihdepelien loot boxit tutustuttavat lapsia ja nuoria rahapelaamisen maailmaan – Sääntely tarpeen myös Suomessa

Viihdepelien loot boxit eli yllätyslaatikot tuovat rahapelaamisen elementtejä lapsille ja nuorille suunnattuun viihdepelaamiseen. Myös Suomessa tarvittaisiin loot boxeihin kohdistuvaa selvitystä ja sääntelyä, kirjoittaa pelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Henna Vuorento.

Image
Playstationin pelaajia

Henna Vuorento

Henna Vuorento
Pelihaittojen ehkäisyn asiantuntija, Yhteispelillä!-hanke

Julkaistu 13.06.2022 | A-blogi
Jaa Artikkeli

Ronaldo, Mbappe, Salah, Pukki... 7-vuotias poikani nimeää unelmajoukkuettaan FIFA 22 -jalkapallopelissä. Hän pelaisi sitä Playstationilla niin paljon kuin vain sallittaisiin. Pelin suositusikäraja on kolme vuotta. Silti pelin sisällä tarjotaan loot boxeja eli yllätyslaatikoita. 

Yllätyslaatikko on digipelissä esiintyvä virtuaalinen esine, josta pelaajat saavat sattumanvaraisia palkintoja. Se voi olla esimerkiksi pelattava hahmo, kuten FIFA:ssa unelmajoukkueen pelaaja. Toisessa pelissä palkinto saattaa olla vaikkapa pelin kulkuun tai hahmon ulkonäköön vaikuttava tavara. Yllätyslaatikoita avataan yleensä pelin sisäisellä valuutalla, jota voi ostaa oikealla rahalla. 

Yllätyslaatikot ovat audiovisuaalisesti houkuttelevia ja toimivat satunnaisuuden periaatteella.

Yllätyslaatikoiden mekaniikka on hyvin samankaltaista kuin rahapeliyhtiöiden perinteisissä rahapeleissä. Ne ovat audiovisuaalisesti houkuttelevia ja toimivat satunnaisuuden periaatteella. Oikeaa rahaa edustaa virtuaalivaluutta tai pelimerkit (vrt. kasino), joka osaltaan voi hämärtää rahan arvoa ja sen vähenemistä.

Pelaajaa voidaan myös houkutella yllätyslaatikon ostoon aikarajoitetuilla tarjouksilla ja näin saadaan aikaan fear of missing out -ilmiö. Samaa koukuttavaa tekniikkaa käytetään muiden muassa sosiaalisessa mediassa. Todellisuudessa mahdollisuus voittaa haluttu palkinto on alhainen ja voiton todennäköisyyttä on vaikea arvioida järkevästi. 

Suomessa rahapelejä säädellään arpajaislailla ja ne on kielletty alle 18-vuotialta. Nuoret aivot ovat alttiita riskinotolle. Haittojen arvioiminen saattaa olla vaikeaa. Varhainen rahapelaamisen aloittamisikä lisää riskiä myöhemmille rahapeliongelmille. Poliisihallituksen arpajaishallinto on linjannut yllätyslaatikoista, että ilman varsinaista rahapalkintoa ne eivät ole arpajaislain mukaisia rahapelejä eikä niihin näin ollen sovelleta 18 vuoden ikärajaa tai muita rahapeleihin kohdistuvia rajoituksia. 

Tätä voidaan pitää ongelmallisena erityisesti peleissä, jotka on suunnattu ja markkinoitu alaikäisille. Asia koskettaa valtavaa määrää lapsia: Pelaajabarometrin (2020) mukaan lähes kaikki 10–19-vuotiaista suomalaisista pelaavat digitaalisia viihdepelejä edes joskus. Kun aikaisemmin alaikäisten ensikosketus rahapelaamiseen tuli kaupoissa olevilta rahapeliautomaateilta, tuleeko se nykypäivän lapsilla ja nuorilla osana viihteeksi tarkoitettua digipelikulttuuria? 

Yllätyslaatikot ovat peliyhtiöille varsinainen kultakaivos: ne tuottavat usein jopa enemmän voittoa kuin itse pelin myynti. 

Belgiassa ja Hollannissa yllätyslaatikoita on pelikohtaisesti kielletty rahapelilakien nojalla. Näissä peleissä yllätyslaatikoiden ostaminen on estetty tai pelin jakelu on voitu lopettaa maassa kokonaan. Vaihtoehtoisesti voidaan pyrkiä lisäämään yhteistyötä ja vastuullisuutta suoraan peliyhtiöiden kanssa, mutta haasteena on, että yllätyslaatikot ovat peliyhtiöille varsinainen kultakaivos. Usein ne tuottavat jopa enemmän voittoa kuin itse pelin myynti. 

Oli keino mikä tahansa, asiaan on herättävä. Tuoreimmissa tutkimuksissa on jo viitteitä siitä, että yllätyslaatikoilla on yhteyttä rahapeliongelmiin liittyvään käyttäytymiseen. Tämä on tontti, joka vaatii selvitystä ja sääntelyä myös Suomessa. 

Sääntelyn lisäksi on erityisen tärkeää lisätä tietoa pelaajille, vanhemmille ja ammattilaisille pelien sisäisten ostojen ja yllätyslaatikoiden psykologisista mekaniikoista ja mahdollisista riskeistä. Näin teen myös poikani kanssa. Aiheesta keskustellaan ikätasoisesti ja ostot ovat suojattu salasanalla.

Myös A-klinikkasäätiön Yhteispelillä!-hankkeessa asiaan on jo tartuttu, ja digi- ja rahapelien rajapinnat on lisätty osaksi nuorille ja nuoria kohtaaville työntekijöille suunnattuja infotilaisuuksia. 

Lisätietoja: 

Muokattu viimeksi 13.06.2022.