03.05.2021 | Yleinen
Tarja Virolainen
Kokemusasiantuntijuuden rakentuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten kokemusasiantuntijuus rakentuu päihde- ja mielenterveystyössä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteisissä työkäytännöissä. Analyysin tuloksena muodostui kolme kokemusasiantuntijoiden positiota niille ominaisine piirteineen.
Tutkimusaineisto koostuu kolmesta päihde- ja mielenterveystyön kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteisistä fokusryhmäkeskusteluista, joihin osallistui 20 henkilöä.
Päihde- ja mielenterveystyön vakiintuneisiin hierarkkisiin ammattirakenteisiin ja käytäntöihin kiinnittyvä vallankäyttö vaikuttaa vahvasti kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentumiseen. Kokemusasiantuntijoiden ei ole helppoa saavuttaa asemaa ammattilaisten tasavertaisena kumppanina.
Analyysin tuloksena syntyneet kolme positiota muodostavat jatkumon, joka ei ole tarkkarajainen:
- Kategoristen positioiden rakentumisessa rajanvetoa kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen välillä tehdään tavalla, joka ankkuroituu ammattilaisten positioon kuuluvaan valtaan toiminnan määrittelyssä. Kategoristen positioiden rakentumista perustellaan hoidollisella vastuulla, joka ilmenee ammattilaisten positioon sisään rakentuneena vallankäyttönä ja tapana toteuttaa työtä lakisääteisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentumisessa tulee näkyväksi valtasuhteiden epätasapaino.
- Epävarmuuden positioiden rakentumiseen liittyvät kokemusasiantuntijoiden työn edellytyksiin ja toteuttamiseen kytkeytyvät haasteet ja mahdollisuudet. Epävarmuuden positioon kuuluu ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välisen rajanvedon pohdinta ja ammattilasten vallankäytön kyseenalaistaminen. Niin kauan kuin kokemusasiantuntijoiden työtä ei aidosti resursoida (esim. palkkiot, työtilat), puheet kokemusasiantuntijuuden merkityksestä jäävät retorisiksi ja positiot rakentuvat epävarmoiksi.
- Kumppanuuden positioissa painottui kokemusasiantuntijuus, joka lähenteli ammattilaisten työn sisällöltään terapeuttista orientaatiota. Siinä korostui kokemusasiantuntijoiden kyky kohdata, kuulla ja ymmärtää toipuvaa henkilöä. Kumppanuudessa kokemusasiantuntijan tieto ja osaaminen ankkuroituivat kokemustietoon, jota jalostetaan koulutuksella. Koulutuksen nähdään vahvistavan kokemusasiantuntijoiden luotettavuutta ja kykyä tehdä työtä eettisesti kestävällä tavalla oma itsensä ja jaksamisensa huomioiden.
Siirryttäessä kategorisista positioista kohti kumppanuuden positioita ammattilaisten näkökulmasta tapahtuu asenteiden muutos, joka mahdollistaa uudelleen asemoitumisen suhteessa kokemusasiantuntijoihin. Kokemusasiantuntijat saavuttavat yhteistyössä tasa-arvoisemman ja merkityksellisemmän aseman.
Tutkimus osoitti, että kokemusasiantuntijuus ei ole vielä kaikilta osin vakiintunutta päihde- ja mielenterveystyön yksiköiden työkäytännöissä. Ammattilaiset ovat valmiita yhteistyöhön kumppanuuspositioissa erityisesti koulutuksen saaneiden kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Tutkimukseen osallistuneissa päihde- ja mielenterveystyön avohoidon yksiköissä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyö oli vakiintunutta ja kokemusasiantuntijoiden positiot ovat kehittymässä heidän työtään arvostavaksi ja työn merkityksen tunnistavaksi.
Lue koko artikkeli:
Soronen Kari: Arvioivan katseen alla vai aitoa yhteistyötä? Kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentuminen päihdeja mielenterveystyössä (pdf). Tietopuu: Tutkimussarja 1/2021: 1-23.
Lisätietoa: Tutkija Kari Soronen, Lapin yliopisto, 045 1808 003, [email protected]
Tykkää, jaa, kommentoi