Tutkimus: Suomalaiset haluavat parempia palveluja masennusta sairastaville ja syrjäytymisen ehkäisemiseen

Puolet suomalaisista haluaa parempia palveluja masennusta sairastaville ja kolmannes huumeita käyttäville ihmisille. Suomalaiset ovat myös huolissaan yhteiskuntamme syrjäyttävistä mekanismeista.

Image
kasvot profiilissa
Julkaistu 21.11.2022 | Tutkimus
Jaa Artikkeli

Vuoden 2021 Mielenterveysbarometrikyselyaineiston perusteella noin puolet suomalaisista haluaa parantaa masennusta sairastavien ja syrjäytymisvaarassa olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Skitsofreniaa sairastavien ja huumeiden käyttäjien palveluja haluaa parantaa reilu kolmannes, alkoholiriippuvaisten palveluja neljännes suomalaisista.

Näkemykset palvelutarpeista vaihtelevat ja muuttuvat elämänkokemusten mukana. Naiset ja arvomaailmaltaan vasemmalla olevat suhtautuvat eri ryhmien palvelutarpeisiin keskimääräistä myönteisemmin. Omakohtainen kokemus mielenterveysongelmasta lisää ymmärrystä palvelutarpeita kohtaan.

Tulokset pohjautuvat Päivi Rissasen ja Sari Jurvansuun A-klinikkasäätiön Tietopuun Tutkimussarjassa julkaistuun tutkimusartikkeliin, joka perustuu Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrikyselyaineistoon. Kyselyn toteutti Kantar TSN OY ja siihen vastasi yli 2 200 suomalaista. Mielenterveysbarometrikyselyä on toteutettu vuodesta 2005 alkaen ja siinä kartoitetaan laajasti suomalaisen väestön mielenterveyskuntoutujiin ja mielenterveyden häiriöihin liittyviä asenteita ja käsityksiä.

Palvelujen vaikuttavuudesta ja mielenterveydenhäiriöiden ja riippuvuuksien luonteesta tarvitaan lisää tietoa

Palvelutarpeiden priorisointi ja palvelujen resurssointi ovat ajankohtaisia kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja hyvinvointivaltion legitimiteetin näkökulmista. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen parempaa resurssointia tarvitaan akuutisti koronan jälkeisen mielenterveyskriisin selättämiseen.

Etenkin päihdepalvelujen sosiaalinen legitimiteetti näyttäytyy suhteellisen alhaisena päihteiden käytön aiheuttamista merkittävistä haitoista ja siihen liittyvästä syrjäytymisriskistä huolimatta. Tutkijat toteavat, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalisen legitimiteetin vahvistaminen edellyttää mielenterveyden häiriöiden ja riippuvuussairauksien arkipäiväistämistä, niihin liittyvän stigman purkamista ja tietoa palvelujen vaikuttavuudesta.

Rissanen, Päivi & Jurvansuu, Sari: Parempia mielenterveys- ja päihdepalveluja? Suomalaisten näkemyksiä palvelujen ansaitsevuudesta. Tietopuu Tutkimussarja 2/2022

Lisätietoa

Tutkija Sari Jurvansuu A-klinikkasäätiö 046 9210804

 VTT erityisasiantuntija Mielenterveyden keskusliitto Päivi Rissanen, 050 433 6518

Muokattu viimeksi 21.11.2022.