Tutkimus: Köyhyys Helsingissä liittyy elämisen kalleuteen

Köyhyys Helsingissä kytkeytyy elinkustannusten ja erityisesti asumisen kalleuteen. Asumisen korkea hinta näkyy esimerkiksi asunnottomuutena, sosiaalietuuksien tarpeena ja velkaantumisena. 

Julkaistu 04.06.2020 | Tutkimus
Jaa Artikkeli

Köyhyys Helsingissä kytkeytyy elinkustannusten ja erityisesti asumisen kalleuteen. Asumisen korkea hinta näkyy esimerkiksi asunnottomuutena, sosiaalietuuksien tarpeena ja velkaantumisena. 

Helsinkiläisistä 11,6 prosenttia on pienituloisia ja 5,9 prosenttia elää pitkittyneessä pienituloisuudessa. Helsingissä elää siis 72 000 ihmistä eli suomalaisittain suurehkon kaupungin verran asukkaita, joiden käytettävissä olevat rahatulot jäävät alle 60 prosentin kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Pienituloisuus on pysyvämpi elämäntilanne 36 000 helsinkiläiselle. Määrä vastaa keskikokoisen kaupungin verran ihmisiä.

Taloudellinen niukkuus koskettaa erityisesti yksinasuvia, työttömiä ja lapsiperheitä. Lapsiperheköyhyys on Helsingissä muuta maata yleisempää. Se kytkeytyy erityisesti maahanmuuttaja- ja yksinhuoltajaperheisiin.

Taloudellinen niukkuus pysynyt suhteellisen samana

Tutkimusten mukaan huono-osaisuus kasautuu kaupungeissa tietyille alueille, joskin Helsingin on katsottu onnistuneen hillitsemään asuinalueiden eriytymistä asuntopolitiikan avulla. Kaupunkiköyhyyttä näyttää leimaavan myös väestöryhmien sisäinen polarisaatio. Sosioekonomisilla ryhmillä on merkittäviä eroja terveydessä ja koetussa terveydessä. Sosioekonomisen aseman yhteys kuolleisuuteen ja erityisesti alkoholikuolleisuuteen on Helsingissä voimakkaampi kuin muualla Suomessa.

Tulokset pohjautuvat Tuija Seppälän, Henrietta Grönlundin ja Susanna Mukkilan helsinkiläistä kaupunkiköyhyyttä tarkastelevaan tutkimuskatsaukseen. Katsaus perustuu viimeaikaisiin tilastotietoihin ja systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. 

Taloudellinen niukkuus on Helsingissä pysynyt suhteellisen samanlaisena. Se koskettaa edelleen samoja ihmisryhmiä kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin on tehty viimeisin laaja katsaus Helsingin tilanteeseen.

Myös laadullista tutkimusta tarvitaan

Köyhyyttä olisi tutkittava elinkustannukset – erityisesti asumiskustannukset – huomioiden, jotta alueiden väliset erot ja ihmisten todellinen tilanne saadaan näkyväksi, toteavat tutkijat.

Viimeaikainen köyhyystutkimus on nojannut pitkälle rekisteriaineistoihin ja laajoihin kyselytutkimuksiin. Niiden rinnalle tarvittaisiin laadullista tutkimusta, joilla esimerkiksi väestöryhmien sisäisen polarisaation tai arjen kokemusten kaltaiset ilmiöt saataisiin paremmin esille.

Tarvitaan syvempää pureutumista prosesseihin ja mekanismeihin, jotka tuottavat taloudellisia riskitekijöitä. Toisaalta tarvitaan tutkimusta myös suojaavista tekijöistä, jotka estävät ihmisiä syrjäytymästä toteutuneista riskeistä huolimatta.

Lisätietoa: Tuija Seppälä, VTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, 050 3233 236

Seppälä, Tuija, Grönlund, Henrietta & Mukkila, Susanna: Katsaus helsinkiläiseen kaupunkiköyhyyteen ja kaupunkiköyhyystutkimukseen. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2020. 

Muokattu viimeksi 24.06.2020.

Tiimi-lehti

Tilaa Tiimi-lehti kotiin tai työpaikalle!

Auta meitä saamaan päihdetyölle mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa.

Ovatko osoite- tai laskutustietosi muuttuneet? Päivitä tietosi tästä

Tilaa Tiimi-lehti