Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

19.07.2022 | Yleinen

Tarja Virolainen

Tutkimus: farmasian ammattilaiset kaipaavat lisää tietoa antidopingneuvontaan

Miten farmasian ammattilaiset käyttävät nykyisiä antidopingtietolähteitä? Miten hyödyllisiksi he ne kokevat? Entä miten antidopingneuvonnan tukityökaluja tulisi kehittää? Dopinglinkin asiantuntija Mikko Lemettilä poimi tuoreesta tutkimuksesta viisi kiinnostavaa näkökulmaa.

A-klinikkasäätiö, Helsingin yliopisto, Lääketietokeskus ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry ovat toteuttaneet yhteistyössä tutkimuksen Lääkeneuvonnan tukityökalujen kehittäminen antidopingneuvontaan apteekeissa. Tutkimukseen vastasi 246 farmasian ammattilaista ympäri Suomen.

Farmasian ammattilaisten rooli terveydenhuollossa on muutoksessa. Heiltä edellytetään osaamista muun muassa ennaltaehkäisyn, terveyden edistämisen ja turvallisen lääkehoidon toteutumisen näkökulmista. 

Dopingin käyttö voi tulla apteekissa vastaan esimerkiksi kilpaurheilijan lääkityksen erivapausasioiden tai anabolisten steroidien käyttäjän kohtaamisen yhteydessä. 

THL:n päihdetutkimuksen mukaan noin yksi prosentti Suomen 15–69-vuotiaasta väestöstä on kokeillut dopingaineita joskus elämänsä aikana

”Farmasian ammattilaiset hyödyntävät vain vähän nykyisiä antidopingtietolähteitä. Lisäksi ennaltaehkäisevän antidopingtyön tueksi kaivataan muutoksia lääkevalmisteiden lääkeinformaatioon”, kiteyttää tutkimustuloksia A-klinikkasäätiön Dopinglinkki-hankkeen asiantuntija Mikko Lemettilä.

Viisi näkökulmaa tutkimuksesta

Enemmistö farmasian ammattilaisista kannatti suurinta osaa antidopingneuvonnan kehittämistarpeita koskevista väittämistä. 

Kehittämisehdotuksia olivat esimerkiksi lääkeaineen antidopingtiedon sisällyttäminen lääkkeiden tuoteinfoon (91 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä), asiakkaan mahdollisuus ilmoittaa Omakantaan olevansa dopingtestauksen alainen urheilija (86 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä) sekä lääkeaineen dopingluokituksen havainnollistaminen symbolijärjestelmällä (86 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä).

Kansainvälinen tutkimus on huomioinut apteekkitietojärjestelmien antidopingtietoon liittyviä kehittämistarpeita rajallisesti. Kansainväliset urheilufarmasiatutkimukset ovat aiemmin keskittyneet arvioimaan farmasian ammattilaisten antidopingtoiminnan osaamista ja -koulutustarpeita (Hooper ym. 2019).

farmasian ammattilaisten roolia ennaltaehkäisevässä antidopingtoiminnassa voisi tukea kehittämällä lääkeneuvonnan tukityökalujen lääkeinformaatiota.

Tällä hetkellä farmasian ammattilaiset ovat Suomessa jo mukana liikuntaneuvonnassa esimerkiksi ”Liikkujan Apteekki” -konseptin kautta. Kansainvälinen esimerkki puolestaan farmasian ammattilaisten dopingin ennaltaehkäisystä on Japanin antidopingtoimiston (JADA) koordinoima urheilufarmaseutin erikoistumiskoulutus.

Lääke- ja terveystietokantoja kehittämällä antidopingtieto on mahdollista saada nopeasti saataville farmasian ammattilaisen lääkeneuvonnan yhteyteen.

Esimerkiksi Terveysportissa ”Lääkkeet ja maksa” ja ”Lääkkeet ja munuaiset” -tietokantojen tapaan yksi vaihtoehto on koostaa tiedot ”Lääkkeet ja urheilu” -tietokantaan, joka sisältäisi ajantasaiset tiedot dopingista, eri lääkeaineryhmien vaikutuksista liikuntaan ja urheiluun, tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta sekä ravitsemus- ja terveysliikuntasuosituksista.

Farmasian maailmanjärjestö (FIP) suosittaa farmasian ammattilaisia pitämään ajantasaiset tiedot dopingaineiksi luokiteltavista lääkeaineista sekä ymmärtämään lääke- ja dopingkäytön erot (International Pharmaceutical Federation 2014).  Aihe on tärkeä lääkitysturvallisuuden näkökulmasta, joka oli myös Dosis 2/2022 numeron tieteellisten julkaisujen kantava teema.

Suomalainen tietolähde kilpaurheilijoille on Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa (KAMU) -lääkehaku.

Dopinglinkin neuvontapalvelu tarjoaa puolestaan apua kuntodopingiin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingkäyttöön etenkin dopingaineiden käyttäjille, heidän läheisillensä ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Lääkeneuvonnan tukityökalujen kehittäminen antidopingneuvontaan apteekeissa -tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Suomen antidopingtoiminnan ja apteekkien välisen yhteistyön kehittämisessä, apteekkitietojärjestelmien lääkeinformaation ja tietopalveluiden parantamisessa sekä apteekkipalveluiden edistämisessä.

Lähteet

Hooper, A., Cooper, J., Schneider, J., & Kairuz, T. (2019). Current and Potential Roles in Sports Pharmacy: A Systematic Review. Pharmacy 7(1), 29

International Pharmaceutical Federation. (2014). FIP Guidelines: The role of the pharmacist in the fight against doping in sport

Lemettilä, M., Leppä, E., Pohjanoksa-Mäntylä, M., Simula, A., & Koskelo, J. (2022). Lääkeneuvonnan tukityökalujen kehittäminen antidopingneuvontaan apteekeissa – kyselytutkimus farmasian ammattilaisille [Development of medication counselling tools to support pharmacists’ anti-doping counselling in pharmacies – Cross-sectional survey for Finnish pharmacists]. Pharmaceutical periodical Dosis, 38, 184–212

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018. THL – Tilastoraportti 2/2019

Anna arvio sisällöstä

This field is hidden when viewing the form
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon