Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

16.01.2024 | Näkökulma

Riippuvuuspotilaiden hoito on pirstaleista 

Päihde- ja riippuvuushoitoon kuuluvat ohjaus ja neuvonta, riippuvuushäiriöiden ehkäisy, tutkimus, hoito ja kuntoutus monimuotoisina palveluina sekä välitön vieroitushoito kiireellisenä hoitona. Päihde- ja riippuvuushoidon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Tässä artikkelissa A-Klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell avaa riippuvuushoidon tämänhetkistä tilannetta.  

Toteutuuko hoitotakuu riippuvuuspotilaiden kohdalla tällä hetkellä? 

Vaihtelevasti. Tässä on suuria eroja eri hyvinvointialueiden ja palvelumuotojen välillä. Haasteita tuo myös monin paikoin epäselvät ja monimutkaiset hoidon porrastukset ja hoitoketjut, joiden takia hoitoon pääsy viivästyy usein, kertoo Sundell. 

A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan tekemien Päihde- ja riippuvuustyön osaaminen ja yhteistyön kehittämistarpeet-kyselyiden tulokset vahvistavat Sundellin näkemystä. Kyselyihin vastanneiden sote- ja sivistysalan ammattilaisten mukaan avunsaanti riippuvuusongelmiin on usein vaikeaa ja liian hidasta. 

Mitkä ovat hoitoon pääsyn kriteerit toiminnallisissa riippuvuuksissa? 

Toiminnallisten riippuvuuksien hoito ja tunnistaminen, jopa puheeksiotto on Suomessa vielä melko alkutekijöissä. Hoitoon hakeutumisen kynnys on näissä myös melko korkea ja hoitomuodot etenkin julkisella sektorilla hyvin rajalliset. Hoitoon pääsyn kriteeristö on myös usein hyvin laveasti määritelty, jos lainkaan, toteaa Sundell. 

Sote- ja sivistysalan ammattilaiset kohtaavat työssään kuitenkin usein myös ihmisiä, joilla on toiminnallisia riippuvuuksia, kertovat kyselymme. Kyselyihin vastanneet toivovat lisää tietoa ja koulutusta toiminnallisista riippuvuuksista, joka voisikin auttaa niiden puheeksiotossa, tunnistamisessa ja hoidossa. 

Mikä sote-palvelu- ja riippuvuushoitosysteemissä ei toimi tällä hetkellä?  

Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja potilaiden kokonaisvaltainen hoito. Lisäksi riippuvuussairaudesta kärsivän henkilön omaiset ja perhe jäävät usein ilman hoitoa. Kuntoutuspalveluita myönnetään vaihtelevasti ja usein kuntoutuksen jälkeiseen sosiaaliseen tilanteeseen ei panosteta riittävästi. Potilaiden hoito on pirstaleista. Nuorten kohdalla päihdehoito ja etenkin ennalta ehkäisevä toiminta on yleisesti melko huonosti organisoitua ja järjestettyä ja jälleen psykiatria ja päihdeongelma koetaan usein jopa vastakkaisena hoidon saamisen kannalta, kertoo Sundell. 

Kyselyvastauksistamme on tehty samanlaisia havaintoja. Kyselyihin vastanneet ammattilaiset tuntevat yhteistyötahoja heikosti ja vastausten perusteella etenkin julkisen sektorin ja järjestöjen välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. Kyselyt kertovat myös, että riippuvuuspotilaiden palvelupolut ovat hyvin pirstaleisia. 

Kyselytuloksista on noussut esiin myös ammattilaisten tarve lisätiedolle siitä, miten ohjata ja auttaa riippuvuuspotilaiden läheisiä. Tukea auttamiseen voi saada ammattilaisille suunnatusta Apua ja tukea riippuvaisen läheiselle -esitteestä, jonka tavoitteena on tuoda esiin läheisten palvelutarpeita sekä esitellä läheisille suunnattuja tukimuotoja. 

Päihde- ja mielenterveyslaki uudistui vuoden 2023 alusta – korjasiko se tilannetta mitenkään? 

Laki tuli käytännössä voimaan syksyllä 2023, mutta nähtäväksi jää, millä aikataululla konkreettisia muutoksia tapahtuu. Tarkoitus on, että jatkossa myös riippuvuussairauksien hoito toteutuu yhtä nopeasti ja asianmukaisesti kuin muidenkin sairauksien hoito ja, että hoidon tarpeen arvio ja hoitoonohjaus tehdään lain vaatimalla tavalla, vastaa Sundell. 

Onko kuntoutusjaksojen lyhyt kesto yhä ongelma? 

On ongelma, sillä riippuvuudessa on usein kysymys myös sosiaalisista haasteista ja ongelmista. Elämänhallinta on usein hukassa ja näiden kaikkien toimintatapojen muutostyö vie aikaa ja vaatii paljon työtä ja uuden opettelua, toteaa Sundell. 

Miten riippuvuuksia voidaan parhaiten ennaltaehkäistä? 

Perheiden ja lasten tukemiseen ja hyvinvointiin panostaminen yhteiskunnallisin keinoin mahdollistaa ennaltaehkäisyn varhaisessa vaiheessa. Yhteisöllisyyden lisääminen ja huono-osaisuuden vastustaminen. Ylisukupolvisuuden katkaiseminen vaatii tekoja sekä yksilöiltä, perheiltä, yhteisöltä ja koko yhteiskunnalta, tiivistää Sundell.  

Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan tekemissä kansalaiskyselyissä ennaltaehkäisevän työn lisääminen on tuotu esiin yhtenä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeena. Kansalaiset näkevät tärkeänä muun muassa sen, että asioista keskustellaan jo ennen kuin ongelmaa on syntynyt ja ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintaa kohdistettaisiin erityisesti nuoriin.  

Lisätietoa

A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminta on tehnyt Päihde- ja riippuvuustyön osaaminen ja yhteistyön kehittämistarpeet -kyselyä kuudella hyvinvointialueella. Kysely on kohdennettu sote- ja sivistysalan työntekijöille. Tutustu kyselyn tuloksiin tarkemmin täältä.

Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminta on tehnyt myös kansalaiskyselyä kuudella hyvinvointialueella. Kyselyllä kerätään tietoa siitä, minkälaisia tarpeita ja kehittämisehdotuksia kansalaisilla on liittyen päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä järjestöjen toimintaan. Lue lisää kansalaiskyselyiden tuloksista täältä

Lähteet

Sosiaali- ja terveysministeriö. Päihde- ja riippuvuushoito