Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

20.10.2023 | Näkökulma

Rahapelaamisen puheeksiotolla voidaan ehkäistä vakavampia pelihaittoja

Rahapelaamisesta voi aiheutua haittoja taloudelle, terveydelle ja ihmissuhteille. Rahapelaamisen puheeksiotto sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tärkeää, jotta rahapeliongelma saadaan tunnistettua varhaisessa vaiheessa ja vakavammat pelaamisesta aiheutuvat haitat voidaan ehkäistä. Puheeksiotto voi kuitenkin olla haastavaa muun muassa palvelukentän tiedonpuutteen tai liian vähäisen osaamisen takia.

A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan tekemään kyselyyn vastanneista sote- ja sivistyspalvelujen työntekijöistä puolet kohtaa työssään peliriippuvuudesta haittoja kokevia. Peliriippuvuudella tarkoitettiin kyselyssä kaikkea pelaamista, mukaan lukien rahapelaamista.

65 % työntekijöistä koki tarvitsevansa lisää tietoa siitä, miten ottaa puheeksi peliriippuvuus ja miten auttaa ja ohjata peliriippuvuudesta haittoja kokevia asiakkaita.

Työntekijät myös toivoivat tietoa erilaisista riippuvuuksista tukemaan päihteitä käyttävän asiakkaan kohtaamista. Vastauksissa tuotiin esiin tiedontarve muun muassa peliriippuvuuksista sekä tarve tiedolle, tuelle ja palvelukentän tuntemiselle rahapeliriippuvuuksien hoitamiseen liittyen.

A-klinikkasäätiön Addiktiot ja työelämä -yksikön päällikkö Camilla Metsäranta kertoo rahapelaamisen puheeksioton tärkeydestä, haastavuudesta ja keinoista, joilla puheeksiottoa voi helpottaa.

Miksi rahapelaamisen puheeksiotto on tärkeää?

Rahapelaaminen on Suomessa hyvin yleistä. Ongelmatasolla pelaa suomalaisista 112 000, eli rahapeliongelma on Suomessa suuri. Vaikka rahapeliongelma on suuri, se on myös huonosti tunnettu ongelma.

Rahapelaaminen ei näy ihmisestä ulospäin. Rahapeliongelmasta kärsivä voi edustaa mitä tahansa yhteiskuntaluokkaa eikä esimerkiksi ansiotaso kerro siitä, onko rahapelaamisen kanssa ongelmia vai ei.

Kun rahapelaaminen saadaan tunnistettua varhaisessa vaiheessa, voidaan ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia vakavampia haittoja. Tyypillisesti rahapeliongelmaan apua haettaessa, ollaan jo hyvin pohjalla. Ongelma saattaa paljastua esimerkiksi vasta, kun ollaan jo syvässä velkakierteessä. Vain noin 10-20 % ongelmallisesti rahapelejä pelaavista hakeutuu hoidon piiriin.

Rahapelaamiseen liittyy myös erityisen vahvaa häpeää ja syyllisyyttä. Usein rahapeliongelmasta ei uskalleta kertoa edes läheisille. On kuitenkin hyvä muistaa, että rahapeliriippuvuudessa on kyse sairaudesta.

Mikä tekee rahapelaamisen puheeksiotosta haastavaa?

Rahapelaamisen puheeksiotto voi olla haastavaa, sillä osaaminen rahapeliteeman ympärillä on vähäistä. Ammattilaisilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa rahapeliongelmasta, jolloin aiheen puheeksiotto voi olla vaikeaa. Ammattilaiset tarvitsevatkin koulutusta rahapelaamisen puheeksiottoon.

Usein myös saatetaan ajatella, että pitäisi osata peliteknisiä asioita rahapeleistä, eikä luoteta omaan osaamiseen rahapelaamiseen liittyen. Olennaisinta kuitenkin on, että ymmärtää miten riippuvuus toimii. Rahapeliriippuvuuteen liittyy samalla tavalla toimivia aivojen mekanismeja kuin aineellisiin riippuvuuksiin.

Ammattilaisilla ei myöskään välttämättä ole menetelmiä puheeksiottoon. Myös tiedonpuute palveluohjaukseen liittyen voi tehdä rahapelaamisen puheeksiotosta haastavaa. Minne ohjata asiakas, jos hän kertoo pelaavansa rahapelejä ongelmatasolla?

Mikä auttaa rahapelaamisen puheeksiotossa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tuottanut paljon materiaaleja rahapelaamisen puheeksiottoon sekä hoito-ohjelmiin liittyen. Lisäksi THL ja EHYT ry tarjoavat koulutuksia rahapelaamisen puheeksiottoon. Metsärannan mielestä aiheesta onkin hyvin koulutuksia tarjolla ja koulutukset ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ilmaisia.

Puheeksiotossa voi auttaa tukiaineistot, kuten Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto. Tukiaineistossa on kuvattu toimintamalli ja prosessikaavio puheeksiottoon sanasta sanaan, jonka voi muokata omaan suuhun sopivaksi. Metsäranta suositteleekin hyödyntämään tuotettuja materiaaleja rahapelaamisen puheeksioton apuna.

Olisi myös tärkeää, että hyvinvointialueilla olisi selkeä toimintamalli siihen, mitä tehdään, kun kohdataan rahapelaaja. Toimintamalli on hyvä olla tiedossa, jotta ammattilaiset tietävät, miten rahapelaajan palvelupolku toteutuu ja kenen rooli on tehdä mitäkin. Metsäranta kuitenkin muistuttaa, että kuka tahansa voi ottaa rahapelaamisen puheeksi, missä tahansa palvelun vaiheessa.

Lisätietoa kyselystä

A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan Päihde- ja riippuvuustyön osaaminen ja yhteistyön kehittämistarpeet -kysely on toteutettu viidellä hyvinvointialueella. Kysely on kohdennettu sote- ja sivistysalan työntekijöille ja siihen on vastannut yhteensä 1480 työntekijää.

Lähteet

Salonen, A., Lind, K., Hagfors, H., Castrén, S. & Kontto, J. (2020). Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. THL – Raportti 18/2020.