Puhutaan puolen miljoonan suomalaisen kokemat rahapelihaitat näkyviksi

Pitkään rahapeliongelmasta kärsinyt mies keskusteli terveyskeskuksen vastaanotolla sairaanhoitajan kanssa ja sai sanotuksi, että hänellä on peliongelma. Hoitaja häkeltyi ja totesi, että hän ei valitettavasti tiedä, miten tätä riippuvuutta voidaan hoitaa, mutta hän ottaa selvää.

Hoitaja selvitti, kaksikko tapasi uudelleen, mies sai tukea ja tukee nyt muita ongelmapelaajia. Hänelle tuo sairaanhoitajan hämmentynyt tunnustus ja lupaus antoi suunnattomasti toivoa ja oli käänteentekevä hetki parantumisen tiellä.

Tarina on lohdullinen osoitus siitä, että rahapeliongelmista kannattaa puhua – ja myös siitä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen ei tarvitse tietää kaikkea, kunhan hän osaa ottaa selvää.

”Puhumattomuus tekee ihmisistä näkymättömiä”

Rahapeliongelman puheeksi ottaminen on nyt kiireellisimpiä keinoja saada noin 112 000 ongelmallisesti rahapelaavaa 15–74-vuotiaista suomalaista ja lähes 400 000 riskitason pelaajaa tuen piiriin. He eivät saa jäädä yksin – saati heidän läheistensä laaja joukko, johon ongelma heijastuu kipeillä tavoilla. Rahapeliongelma voi vaikuttaa esimerkiksi läheisten mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen sekä heikentää ihmissuhteita.

Jopa joka viides suomalainen on rahapelaajan läheinen. Salliva suhtautuminen rahapelaamiseen on yleistä, meillä pelataan paljon ja rahapelit ovat poikkeuksellisen vahvasti läsnä arkiympäristöissämme. Rahapelejä ongelmallisesti pelaavat ihmiset jäävät suomalaisessa yhteiskunnassa kuitenkin näkymättömiksi. Lainsäädännössä tätä ongelmaa ei ole olemassa. Siihen ei myöskään saa kattavasti kaikkialla maassa tukea julkisista palveluista, eikä siitä osata puhua vastaanotoilla.

Rahapeliongelma on tunnistettava lainsäädännössä ja julkisen palvelun hoitokäytännöissä, ja sitä on ryhdyttävä ottamaan järjestelmällisesti puheeksi sosiaali- ja terveyspalveluissa.

”Tärkeintä on inhimillisyys ja välittäminen”

Rahapeliongelma ei näy päällepäin, eikä sitä voida todentaa verikokeilla. Siksi puheeksiotto on tehokas keino edistää asian näkyväksi tekemistä. Myös muut riippuvuutta aiheuttavat tekijät otetaan luontevasti puheeksi niin työterveyshuollossa kuin muillakin vastaanotoilla. Jokainen rastittaa niitä koskevia vastauksia terveystarkastuksen lomakkeisiin. Samassa yhteydessä on jatkossa kysyttävä rahapelaamisesta.

Rohkea inhimillinen keskustelu sekä ystävällisesti esitetyt välittävät kysymykset ovat puheeksioton ytimessä. Tutkimuksissa on todettu, että palveluiden vaihtelu eri puolilla maata on kuitenkin suurta.

Useimmilla alueilla palveluita on tarjolla, mutta niistä ei ole helppoa löytää tietoa. Työntekijöiden osaamisen kehittämisen lisäksi hoidon näkyvyyttä ja eri palveluiden yhteistyötä tulisikin lisätä. Myös rahapelaajien on saatava tukea asuinpaikasta riippumatta.

”Ongelma jatkuu vuosia ennen puheeksiottoa”

Rahapeliongelma voi jatkua piilossa muilta jopa vuosia ennen avun hakemista. Mitä pidempään se jatkuu, sitä pahempia ovat henkiset, sosiaaliset ja taloudelliset menetykset. Menetykset koskettavat sekä pelaajaa itseään että läheisiä.

Riippuvuus aiheuttaa pelaajalle itselleen ja hänen läheisilleen häpeää, ja lisäksi se leimaa hänet holtittomaksi rahankäyttäjäksi. Tämä tuplataakka on monelle niin suuri, että asian oma-aloitteinen puheeksiotto ei onnistu. Häpeän kaltaisten henkilökohtaisten esteiden lisäksi hoitoon hakeutumista voivat vaikeuttaa sosiaalisiin suhteisiin, kulttuuriin tai palvelurakenteisiin liittyvät syyt.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa Suomessa puheeksioton koulutuksista sote-alan ammattilaisille. Niihin on nyt korkea aika tarttua. Koulutus hälventää myös mahdollisia ammattilaisten omia ennakkoluuloja rahapeliongelmasta.

”Aluksi riittää kaksi kysymystä”

Puheeksioton avaukseksi riittää usein kaksi kysymystä: mitä rahapelejä olet pelannut edeltävien 12 kuukauden aikana ja kuinka usein pelaat? Tarkentavissa kysymyksissä selvitetään, aiheuttaako pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen levottomuutta tai ärtymystä, onko henkilö yrittänyt salata pelaamista läheisiltään ja onko pelaaminen aiheuttanut taloudellisia ongelmia.

Puheeksioton jälkeen ongelmapelaajille pitää löytyä tukea. Samaan aikaan on käytettävä tehokkaimpia ongelmapelaamisen ehkäisykeinoja eli pelien tarjonnan ja markkinoinnin rajoittamista arkiympäristössä. Suomalaisten on vaikea käydä ruokakaupassa kulkematta rahapeliautomaattien ohi tai kuulematta kassalla tarjousta loton tekemisestä. Nettikasinot ovat puhelimissa yhä helpommin tarjolla, ja niissä pelaaminen on yleistynyt hurjaa vauhtia.

Blogin kirjoittaja Emmi Kauppila työskentelee tutkijana A-klinikkasäätiössä. Hän tekee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa rahapelaamisen kohtaamisesta palvelujärjestelmässä. Yksi tutkimuksen painopiste on rahapelaamisen puheeksiotto palveluissa.

Lue lisää

A-klinikkasäätiön hallitusohjelmatavoitteet