Päihteiden käytön ja rahapelaamisen puheeksiotto tekee hyvää terveydelle ja taloudelle 

Ennaltaehkäisy on kannattavaa päihdetyötä. Jos päihteiden käyttö tai pelaaminen on vielä riskitasolla, ihminen on kykenevämpi tekemään elämässään muutoksia. Myöhemmin se käy vaikeammaksi niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnalle. 

Työpaikoilla päihdehaitat aiheuttavat vähintään 500 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.

Yksistään alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset. Suomen työpaikoilla päihdehaitat aiheuttavat vähintään 500 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Hintalappu on moninkertainen, jos ajatellaan välillisiä kustannuksia, puhumattakaan inhimillisestä puolesta, jos työntekijä esimerkiksi joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Jos uusilla hyvinvointialueilla päihteistä ja pelaamisesta kysyttäisiin asiakkailta systemaattisesti, se olisi vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Monet kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit, oppilaitokset ja erilaiset alueelliset hankkeet ovat jo satsanneet puheeksiottoon, mikä edistää myös tulevien hyvinvointialueiden tehtävää. Henkilöstö on arvokasta pääomaa myös isoissa muutoksissa. 

Työpaikoilla päihteiden tai pelaamisen riskeihin tulisi paneutua päihdeohjelmassa ja käytännön toimin. Kouluttamalla esihenkilöitä, työsuojelua, luottamustointa ja muita työpaikan avainhenkilöitä puheeksioton taitoihin sekä osallistamalla myös työterveyshuolto päihdehaittojen vähentämisen johtamiseen saadaan lisättyä työntekijöiden hyvinvointia ja toiminnan kannattavuutta.  

Hyvinvointialueet ovat monine haasteineen paljon vartijoina.

Hyvinvointialueet ovat monine haasteineen paljon vartijoina. Koronasta kertynyttä hoitovelkaa purettaneen vuosia. Monilla foorumeilla ja moneen otteeseen on todettu, että ammattilaisten jaksamisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota työoloihin. Mitä kaikkea se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ainakin johtamista, toimintatapoja, työilmapiiriä ja resursointia. 

Olen tehnyt A-klinikkasäätiössä yhteistyötä sote-ammattilaisten kanssa jo 12 vuotta, ympäri Suomea ja erilaisissa organisaatioissa. On ollut mielenkiintoista nähdä, miten eri tavoin organisaatiot vievät asioita eteenpäin. Johtaminen ja toimintatavat vaikkapa puheeksioton jalkauttamisessa ja juurruttamisessa poikkeavat paljon toisistaan. Emme varmasti koskaan pääse siihen, että kaikkialla Suomessa asiakas saisi samalla tavalla tukea, apua ja hoitoa, mutta hyvinvointialueiden sisällä toiminta kehittynee väestön yhdenvertaisuutta edistävästi. Toivottavasti näin käy myös päihdeasioissa.  

Digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä osana asiakastyötä on valtava potentiaali.

Jos yksittäinen työntekijä voisi tukeutua yhteisiin toimintamalleihin, hän tietäisi paremmin, miten päihdetyössä toimitaan ja mitä tavoitellaan. Hänellä olisi näkymä isoon kuvaan, mikä helpottaisi myös työkuormasta selviytymistä. Jos palveluja kehitettäisiin laajassa yhteistyössä myös muun muassa kansalaisjärjestöjen kanssa, käsitys siitä mitä tarvitaan, tarkentuisi. Jos kehittämistyötä ohjaa liiaksi esimerkiksi raha, se helposti tukahduttaa uudistamishalun. 

Itse näen valtavan potentiaalin digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä osana asiakastyötä. Silloinkaan kyse ei ole vain rahasta, vaan ennen kaikkea osaamisen kehittämisestä ja toimintatavoista. Ja johtamisesta.

Miltä päihdetilanne näyttää Suomessa? Alkoholi- ja etenkin huumeperäiset kuolemat ovat lisääntyneet, kannabis on noussut nuorten keskuudessa alakulttuurista valtavirraksi. Alkoholin riskikäyttäjiä on 564 000 ja rahapelaamisesta saa riskejä 400 000. Opioidien väärinkäyttäjiä voi olla jopa 30 000.  

Entä miltä tilanne näyttää Päihdelinkki-verkkopalvelun tilastoissa? Palvelussa asioi kuukausittain keskimäärin 200 000 kansalaista ja heidän parissaan työskentelevää ammattilaista. Tietoartikkeleista suosituin on jo vuosia ollut Yleisimpien lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö.

OmaPäihdelinkkiin rekisteröityneet hakevat ylivoimaisesti eniten tietoa alkoholista, sitten mielenterveydestä tai masennuksesta sekä huumeista ja lääkkeistä. Testien joukossa alkoholinkäyttöön liittyvät testit kattavat jopa 64 % kaikista tehdyistä testeistä. 

Puheeksioton verkkokurssit sote-ammattilaisille ja työpaikoille tavoittivat viime vuonna ennätysmäärän osallistujia.

A-klinikkasäätiön tuottamat, organisaatioyhteistyöhön perustuvat puheeksioton verkkokurssit sote-ammattilaisille ja työpaikoille tavoittivat viime vuonna ennätysmäärän osallistujia. Myös alkuvuosi on ollut vilkas. 

Osaamisen lisäämiselle on tarvetta. Puheeksiotossa on tärkeää pohtia muun muassa sitä, miten ammattilainen tai työpaikan avainhenkilö kohtaa asiakkaan tai työntekijän. Tutkija Elina Renko puhuu vääristä uskomuksista, joissa kohdehenkilön uskotaan pahastuvan, jos häneltä kysytään päihteidenkäytöstä. Saman huolen olen paikallistanut laajasta datasta, jota kertyy puheeksioton verkkokursseiltamme. 

On ollut ilo huomata huolen hälvenevän ja luottamuksen omaan osaamiseen kasvavan kurssin jälkeen. Kun vielä johtaminen, rakenteet ja toimintamallit saadaan puheeksioton tueksi niin sote-palveluissa kuin työpaikoilla, se luo hyvinvointia ja tuo tulosta. Sitähän kuitenkin tavoitellaan. 

Jostain on hyvä aloittaa. Miksi ei tästä?