Päihdekuntoutusohjelmien asema vankiloissa pitää arvioida uudelleen 

Päihdekuntoutusohjelmien merkitystä vankeinhoidolle korostetaan, mutta käytännössä voimavarat ohjelmien läpiviemiseen ovat vähentyneet. Päihdekuntoutusohjelmien asemaa vankeinhoidossa olisi syytä arvioida uudelleen.

Julkaistu 31.01.2020 | Tutkimus
Jaa Artikkeli

Rikosseuraamuksia suorittavien päihderiippuvuus on yleistä, ja se vaikuttaa heidän terveyteensä, työkykyyn sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin. Kuntoutumiseen tähtäävät ohjelmat perustuvat ohjattuun keskusteluun ryhmässä ja omakohtaiseen työskentelyyn.
   
Ohjelmien yleistymiseen myös Suomessa vaikuttivat huumeiden käytön ja niistä koituvien haittojen kasvu sekä kansainväliset tulokset kuntoutuksen menetelmien vaikuttavuudesta vankiloissa. A-klinikkasäätiön raportti tarkastelee päihdekuntoutuksen ohjelmien historiallista kehittymistä sekä päihdeohjaajien ja vankien kokemuksia.
     
Päihdeohjaajat halusivat antaa vangeille mahdollisuuden päihdeongelman käsittelyyn ja vankeusajan hyödyntämiseen. Vangit hakeutuivat ohjelmiin, kun halusivat päästä irti huumeiden käytöstä ja rikosten tekemisestä, etsiä apua somaattisiin ja psyykkisiin terveysongelmiinsa sekä parantaa suhteita perheeseen ja ystäviin. Ohjelmiin osallistumisen myötä he tavoittelivat tuomion suorittamista erillään perinteisestä vankilakulttuurista sekä vankeusajan suunnitelman ja avovankilaan tai vapauteen pääsemisen edistämistä. Ohjaajat ja vangit eivät pitäneet vankeuden ja kuntoutuksen välisiä jännitteitä liian suurina.

Ohjaajat ja vangit eivät pitäneet vankeuden ja kuntoutuksen välisiä jännitteitä liian suurina.

Ohjelmat pohjautuivat kognitiivis-behavioraaliseen malliin, motivoivaan haastatteluun, terapeuttiseen yhteisöhoitoon ja kahdentoista askeleen malliin. Kuntoutukseen otettiin niin alkoholin, huumeiden kuin lääkkeiden käyttäjiä.
  
Päihdekuntoutusohjelmien asemaa vankeinhoidossa olisi syytä arvioida uudelleen. Päihdekuntoutusohjelmien merkitystä vankeinhoidolle korostetaan edelleen, mutta käytännössä voimavarat ohjelmien läpiviemiseen ovat vähentyneet. Ohjelmien ja niihin osallistuvien määrät ovat vähentyneet 2000-luvun taitteesta.
  
Suomalaisia havaintoja peilataan julkaisussa pohjoismaisiin tutkimustuloksiin. Tutkimusaineisto “Prison-based drug treatment in the Nordic countries: control and rehabilitation in welfare state institutions” (2011–2014) kerättiin Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa samalla periaatteella.

Lisätietoa 

Tutkimuspäällikkö, dosentti Jouni Tourunen, 040 1368 058, [email protected]

Jouni Tourunen, Teemu Kaskela ja Antti Weckroth. Päihdekuntoutusohjelmat vankilassa – Historiallinen katsaus sekä ohjaajien ja vankien kokemukset. A-klinikkasäätiön raporttisarja 68/2019.

Muokattu viimeksi 24.06.2020.

Tiimi-lehti

Tilaa Tiimi-lehti kotiin tai työpaikalle!

Auta meitä saamaan päihdetyölle mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa.

Ovatko osoite- tai laskutustietosi muuttuneet? Päivitä tietosi tästä

Tilaa Tiimi-lehti