Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

11.12.2023 | Tapahtumat

Miten päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin liittyvää stigmaa voidaan vähentää?

Päihteistä, riippuvuuksista tai mielenterveyshaasteista haittoja kokevat kohtaavat vuorovaikutustilanteissa ja palvelujärjestelmässä muita ihmisiä useammin ennakkoluuloja, kielteistä leimaamista ja syrjivää kohtelua. Marraskuun lopulla järjestetyssä Stigmatyön foorumissa pureuduttiin päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvään monitasoiseen stigmaan ja etsittiin keinoja stigman vähentämiseksi.

Stigmalla tarkoitetaan kielteisiä mielikuvia, joita liitetään ihmiseen hänen taustansa, olemuksen tai sairauden takia. Nämä kielteiset mielikuvat voivat konkretisoitua esimerkiksi ennakkoluuloina tai syrjivänä kohteluna. Stigma vaikuttaa vahvasti niin sen kohteeksi joutuvaan ihmiseen, hänen läheisiinsä sekä heidän parissaan työskenteleviin ammattilaisiin (STM 2023).

Millaisia negatiivisia asenteita päihde-, riippuvuus- ja mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset sitten kohtaavat ja miten ne vaikuttavat avun hakemiseen ja saamiseen? Entä kuinka stigma näyttäytyy auttamistyössä?

Ensimmäistä kertaa järjestettävän Stigmatyön foorumin tavoitteena oli vastata näihin kysymyksiin ja tuoda esiin sitä monitasoista stigmaa, joka liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Foorumissa esiteltiin myös keinoja, joilla stigmaa voitaisiin vähentää.

Stigmaa puretaan kohtaamisissa

Lieviin mielenterveyden ongelmiin liittyvä stigma vaikuttaa hälvenneen viime vuosikymmenien aikana, mutta vakaviin psyykkisiin sairauksiin, päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin liittyvä stigma on edelleen vahvaa.

Jotta tähän voidaan vaikuttaa, tarvitaan aktiivisia ja systemaattisia toimia stigman ja syrjinnän vähentämiseksi.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Teija Strand esitteli puheenvuorossaan hiljattain julkaistuja suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen.

Puheenvuorossaan Strand nosti esiin, että stigman ja syrjinnän tunnistaminen ja vähentäminen vaatii useita samanaikaisia toimia. Stigman purkaminen ei ole pelkästään sote-palveluiden asia, vaan stigmatyötä tulisi tehdä kunnissa ja hyvinvointialueella kehittämällä ja päivittämällä jo olemassa olevaa toimintaa.

Strandin mukaan organisaatioiden arvotyöskentelyllä voidaan lisätä työntekijöiden työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja parantaa palveluiden laatua. Kuitenkin ennen kaikkea ennakkoluulot vähenevät kohtaamisissa ja stigmaa pystytään parhaiten purkamaan kohtaamalla.

Stigma haittaa palveluiden tuotantoa

Päihdelääkärit näkevät konkreettisesti työssään, miten stigma vaikuttaa päihteistä haittoja kokeviin ja heidän läheisiinsä.

A-klinikka Oy:n ylilääkäri Markus Partanen avasi tätä näkökulmaa puheenvuorossaan ja pohti, miten päihde- ja mielenterveystyöhön sekä asiakkaisiin kohdistetut negatiiviset asenteet näkyvät auttamistyössä.

Partanen toi esiin puheenvuorossaan, että stigma on eräitä merkittäviä syitä sille, miksi Suomi on Euroopan huumekuolematilastoissa korkealla. Hänen mukaansa palvelujärjestelmää ei ole riittävän hyvin rakennettu kohtaamaan päihdeongelmaisia, erityisesti vakavasti huumausaineongelmaisia ihmisiä.

Stigma näkyy Partasen mukaan myös NIMBY- eli Not In My Backyard-ilmiönä. Ilmiössä vastustetaan omalle asuinympäristölle suunniteltuja ja epämiellyttäväksi koettuja naapureita tai rakennusprojekteja. Esimerkiksi korvaushoitoklinikan sijainnin hakeminen herättää usein tunteita ja vastustusta. Stigma haittaakin konkreettisesti palveluiden tuotantoa.

Järjestöjen toiminnassa puretaan sisäistettyä stigmaa

Päihde- ja riippuvuusalan järjestöt ovat keskeisessä roolissa stigman vähentämisessä.

A-Kiltojen Liiton projektipäällikkö Maiju Lehtonen ja asiantuntija Aulikki Otranen esittelivät puheenvuorossaan Veerat-hanketta, jossa työskennellään päihteiden käytöstä toipuvien naisten kanssa, joita mietityttää lähisuhdeväkivaltaan liittyvät kysymykset.

Puheenvuorossaan he toivat esiin, että yhteiskunnassa on hyvin vahvat käsitykset siitä, minkälaista naiseus on ja tähän mielikuvaan päihteet tai väkivalta eivät kuulu. Usein päihteistä haittoja kokevat naiset tuntevat, etteivät istu naiseuden muottiin, mikä vahvistaa sisäistetyn stigman kokemusta.

Lehtonen ja Otranen toivat esiin, että stigma normalisoi päihdehaittoja kokevien naisten kohtaamaa väkivaltaa luomalla esteitä avun hakemiselle, saamiselle sekä erityispiirteitä huomioivien palveluiden kehittymiselle. Myös työntekijät saattavat huomaamattaan vahvistaa näkemystä siitä, että väkivalta kuuluu päihdekulttuuriin ja näin normalisoida sitä.

Fattaluutatoiminnassa vertaispalveluohjaajat opastavat ja neuvovat ihmisiä virastoasioinnin viidakossa. Toimiessaan asiakkaan ja viranomaisen välisenä tulkkina, ohjaajat pystyvät vähentämään eriarvoisuutta palvelujärjestelmässä.

Fattaluutakoulutusvastaava Mikko Laukonsuo nosti puheenvuorossaan esiin, että monella Fattaluutatoiminnassa kohdatuilla on ollut taustalla pitkä lamaannusjakso. Fattaluutatoiminnalla on kuitenkin saatu vahvistettua ihmisten voimavaroja. Onnistumisen kokemukset ovat vähentäneet itsensä mollaamista, ja tätä kautta sisäistetystä stigmasta on pystytty irrottautumaan.

Stigman vähentämiseen liittyvä työ jatkuu

Työskentely stigman ja syrjinnän vähentämiseksi jatkuu. A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminta on perustanut uuden toiminnallisen stigmatyöryhmän, jonka tavoitteena on vaikuttaa stigman ja eriarvoisuuden vähentämiseen erityisesti palvelujärjestelmän kautta.

Työryhmään kuuluu päihde- ja mielenterveysjärjestöjä sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoita.

Stigmatyön foorumi oli ensimmäinen työryhmän järjestämä tapahtuma ja jatkossa työryhmä tulee edistämään hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistä keskustelua aihealueen piirissä muun muassa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja webinaareja sekä välittämällä tietoa kannanottojen ja julkaisujen muodossa. Lue lisää työryhmän toiminnasta.

Tutustu Stigmatyön foorumin esityksiin YouTubessa

Please accept statistics, marketing cookies to watch this video.
Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kehittämispäällikkö Teija Strand, THL
Please accept statistics, marketing cookies to watch this video.
Stigma päihdelääkärin silmin. Ylilääkäri Markus Partanen, A-klinikka Oy
Please accept statistics, marketing cookies to watch this video.
Normalisoiko stigma päihdehaittoja kokevien naisten kohtaamaa väkivaltaa? Projektipäällikkö Maiju Lehtonen, A-Kiltojen Liitto/VEERAT-hanke ja asiantuntija Aulikki Otranen, A-Kiltojen Liitto
Please accept statistics, marketing cookies to watch this video.
Vertaispalveluohjaajat asiakkaan ja ammattilaisten välisenä tulkkina eriarvoisuutta vähentämässä., Fattaluutakoulutusvastaava Mikko Laukonsuo, Stop Huumeille ry:n Fattaluutatoiminta

Lisätietoa

STM (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen

Anna arvio sisällöstä

This field is hidden when viewing the form
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon