Margareeta Häkkisen kolumni: Hoitamalla miehet suomalaisten päihdeongelma olisi valtaosin hoidettu

Jos olisi taikasauva, jolla pystyisi raitistamaan yhden päihdepotilaiden ryhmän, valinta olisi helppo. ”Pelastaisin päihderiippuvaiset suomalaiset miehet”, kirjoittaa Margareeta Häkkinen Tiimi-lehden kolumnissaan.

Image
Margareeta Häkkinen

Jos saisin taikasauvalla raitistettua yhden päihdepotilaiden ryhmän, tietäisin heti, kenet pelastaisin. Joutuisin toki vähän nikottelemaan vastauksen kanssa, koska THL:n työssäni kehitän raskaana olevien päihteitä käyttävien palveluketjuja. Valinta ei kuitenkaan osuisi heihin, sillä tässä diilissä volyymi ratkaisisi. Pelastaisin päihderiippuvaiset suomalaiset miehet.

Päihdehuollon huumeasiakkaista on miehiä 69 %. Opioidien ja amfetamiinin ongelmakäyttäjistä kolme neljästä on miehiä. Päihteittäin tarkasteltuna vain lääkkeiden väärinkäyttäjissä on naisia enemmän kuin miehiä. Todetuissa C-hepatiittitartunnoissa miesten osuus on 68 % ja HIV-tartunnoissa 74 %. Sekä huumeisiin että alkoholiperäisiin syihin kuolleista kolme neljästä on miehiä. Miehet juovat alkoholistakin kolme neljäsosaa. Jo ennen koronaa alkoholinkäyttö ilman seuraa lisääntyi etenkin miehillä. Samantyyppisiä tilastosulkeisia voisi jatkaa sivun loppuun.

Mitään muuta kroonista sairautta meillä ei hoideta yhtä vajavaisesti kuin päihderiippuvuutta.

Suomalainen mies ei liian helposti hakeudu lääkäriin, saati sitten päihdelääkäriin. Hoidolle olisi kyllä tarvetta, sillä miehet raportoivat naisia enemmän huumeisiin ja alkoholiin liittyviä terveysongelmia. 

Tämä ei ole pelkästään yksilön vika. Suomalaisen yhteiskunnan velvollisuus on tuottaa riittävät palvelut kaikille potilasryhmille ja vähentää eriarvoisuutta. Nykyään tämä ei toteudu miesten eikä muidenkaan päihdepotilaiden kohdalla. Mitään muuta kroonista sairautta meillä ei hoideta yhtä vajavaisesti kuin päihderiippuvuutta.

Hoidossa olevatkin hoidetaan järjestelmässä, jota ei ole rakennettu enemmistölle, tavallisille päihdeongelmaisille miehille.

Valtaosa päihderiippuvaisista on hoidon ulkopuolella. Hoidossa olevatkin hoidetaan järjestelmässä, jota ei ole rakennettu enemmistölle, tavallisille päihdeongelmaisille miehille. Jo hoitoon pääsy voi vaatia sellaista omatoimisuutta ja sinnikkyyttä, johon päihderiippuvaisen voimavarat eivät riitä. 

Kun hoitoon jossain vaiheessa pääsee, siellä odotetaan heti sosiaalista kyvykkyyttä ja itseilmaisun taitoja, vaikka päällimmäinen ajatus hoidettavalla voi olla toivo tai pelko hengissä pysymisestä. Hoito puristetaan muotista, joka sopii perusterveelle aikuiselle mutta jossa ei tarpeeksi huomioida erilaisia elämäntilanteita ja toimintakyvyn rajoitteita.

Hoitamalla miehet suomalaisten päihdeongelma olisi valtaosin hoidettu eikä hoitamatta. Kukaan ei oikeasti äkkiraitistu taikasauvalla, ja tosielämän sankaritarina on muutakin kuin täysraittiutta. Silti miesten ja muidenkin karut päihdetilastot on korjattava. Päihdehoidon kattavuutta on kiireesti parannettava niin miehillä, naisilla kuin muunsukupuolisillakin.

Teksti: Margareeta Häkkinen

Margareeta Häkkinen työskentelee ylilääkärinä A-klinikka Oy:ssä ja THL:ssä.

Kolumni on julkaistu Tiimi-lehdessä 4/2021.
 

Muokattu viimeksi 22.10.2021.

Tiimi-lehti

Tilaa Tiimi-lehti kotiin tai työpaikalle!

Auta meitä saamaan päihdetyölle mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa.

Ovatko osoite- tai laskutustietosi muuttuneet? Päivitä tietosi tästä

Tilaa Tiimi-lehti