Lääke yksin ei riitä korvaushoidossa

Keskustelimme hyvästä opioidikorvaushoidosta hoitoa toteuttavien ammattilaisten kanssa. On huono vaihtoehto, jos hoitoon kuuluu vain lääkkeenanto eikä muuta, he korostavat.

Opioidiriippuvaisten korvaushoito tuli viralliseksi osaksi päihdepalvelujärjestelmää vuonna 2000. Ensimmäiset korvaushoitoklinikat voivat viettää pian 10-vuotisjuhliaan. Iso osa huumehoidosta on nykyään opioidiriippuvaisten korvaushoitoa. Tuorein arvio korvaushoidossa olevien määrästä on 1 700.

Huumeidenkäyttäjät mieltävät korvaushoidon usein kaukaiseksi onnen maaksi: ne jotka onnistuvat sinne pääsemään ovat onnekkaita, sillä he pystyvät pitämään vieroitusoireensa poissa yhteiskunnan tuella. Korvaushoidon tarve keskittyy etenkin suuriin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle, jossa hoitoon jonotetaan.

Nykyisessä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa korvaushoito jakautuu kuntouttavaan ja haittoja vähentävään hoitoon. Kuntouttavan hoidon tavoitteena on päihteettömyys. Haittoja vähentävällä hoidolla pyritään parantamaan potilaan elämän laatua.

Arabianrannan päihdeklinikalla Helsingissä korvaushoidossa on runsaat 80 asiakasta, joista hieman alle kolmannes sijoittuu haittoja vähentävään korvaushoitoon. Heille tukea on tarjolla lääkkeenannon oheen jonkin verran. Keskittymään tosin joudutaan siihen, mikä on akuuttia. Työ on enemmän kriisiluonteista. Lääkkeenjaon yhteydessä asiakkailla on mahdollisuus jäädä istumaan ja olemaan yhteiseen tilaan. Se on tärkeä hetki, sanoo Arabianrannan päihdeklinikan sosiaaliterapeutti Noora Reunanen.

– Siinä on hyvä mahdollisuus antaa tukea ja neuvontaa arkisissa asioissa ja auttaa pienissä asioissa. Näin rakennetaan sitä luottamusta, jonka varassa kuntoutus lähtee eteenpäin.

Se mikä on kuntouttavan tai haittoja minimoivan hoito-ohjelman sisältö, vaihtelee paikkakunnittain. Tampereen kaupunki on ostanut haittoja vähentävään hoito-ohjelmaan korvaushoitoa toteuttavalta K-klinikalta vain lääkkeenjaon. Psykososiaalinen tuki on ollut minimaalista.

– Onneksi ensi vuodeksi on saatu vähän parempi sopimus, sanoo Tampereen K-klinikan yksikköjohtaja Harri Haapasaari. Silloinkin psykososiaalinen tuki perustuu pitkälti asiakkaiden keskinäiseen vertaistukeen.

Se, sijoittuuko asiakas kuntouttavaan vai haittoja vähentävään korvaushoitoon, päätetään hoidon alussa korvaushoidon tarvetta arvioitaessa. Myöhemmin korvaushoitoa toteutettaessa saatetaan huomata, että asiakas on väärässä kategoriassa. Esimerkiksi Arabianrannan päihdeklinikalla pyritään tällaisessa tilanteessa räätälöimään hoitoa: haittojen minimointiin lisätään tukea tai kuntouttavassa hoidossa kevennetään tukea ja annetaan asiakkaalle tilaa ja aikaa sitoutua hoitoon.

Vantaan kaupungin huumehoitoklinikalla eli H-klinikalla korvaushoidon alussa on intensiivinen puolesta vuodesta vuoteen kestävä jakso, jolloin asiakas tapaa työntekijöitä tiheään. Tarkoitus on seurata, miten hoito lähtee etenemään. Tavoitteena on kannustaa asiakasta kuntoutumaan. Päätös asiakkaan sijoittumisesta kuntouttavaan tai haittoja vähentävään hoitoon tehdään vasta tämän jakson jälkeen.

Korvaushoitoon tulevat ovat aloittaneet päihdekäytön tyypillisesti alakouluiässä.

Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho sanoo, että käypä hoito -suosituksia pidemmälle meneviä valtakunnallisia ohjeistuksia tai suosituksia korvaushoidon sisällöstä ei ole. On täysin mahdollista päättää, että hoito sisältää vain lääkityksen mutta ei kuntoutusta.

– Näin se valitettavasti on, ja se on erikoinen asia. Vähän sama kuin jos kunnat päättäisivät, että ei anneta diabeetikolle ollenkaan ravitsemusneuvontaa, jaetaan vain insuliinipiikkejä. Kuntia kiinnostaa vain raha, ja sitä yritetään aina nipsiä jostain päästä.

On vahvaa tutkimusnäyttöä sen puolesta, että kuntoutus ja lääke kuuluvat korvaushoidossa yhteen, Hannu Alho korostaa. Korvaushoitolääkkeestä vieroittautuminen ei onnistu ainakaan ilman kuntoutusta.

– Jos ajatellaan toisin, silloin mennään ylläpitohoidon puolelle ja vain korvataan huume jollain muulla aineella. Miksei sitä muuta ainetta voisi sitten jakaa vaikka bussista, hän huomauttaa.

Vantaan kaupungin H-klinikan esimies Arja Kanerva on samoilla linjoilla. Jos hoitoon kuuluu lääkkeenanto eikä muuta, se ei ole hyvä vaihtoehto, hän sanoo.

– Asiakkaat ovat herkkiä vastaanottamaan hyväksyviä viestejä. Jos on vain lääkitys eikä edes herättelykeskusteluja, he saattavat päätellä, että saat opiaatin tästä mutta mitään muutosta ei tarvitse tehdä. Kyllä hoidossa on luotava pohjaa muutokselle.

Kuntoutuminen on korvaushoidossa pitkä rupeama, jossa on paljon tehtävää. Korvaushoitoon tulevat ovat aloittaneet päihdekäytön tyypillisesti alakouluiässä.

– Käyttäytymismallit ovat usein kuin murrosikäisellä. Monen identiteetti on muotoutunut itsekeskeiseksi. On vuosien työ, että ihminen alkaa aikuistua, sanoo lähihoitaja, seksuaalineuvoja Peter Lindholm Arabianrannan päihdeklinikalta.

On huono vaihtoehto, jos hoitoon kuuluu vain lääkkeenanto eikä muuta.

Kun ihminen tulee korvaushoitoon, lähtökohtana saattaa olla esimerkiksi hänen asunnottomuutensa poistaminen. Toisessa päässä voi olla esimerkiksi valmentava koulutus. Kuntoutumista on kaikki se, mitä siinä välissä tapahtuu, sosiaaliterapeutti Noora Reunanen kuvaa.

Välissä tapahtuu monen kohdalla paljon, sillä korvaushoidossa olevat ovat usein monin tavoin huonossa asemassa ja syrjäytyneitä. Identiteetti on hukassa. On psyykkistä oireilua, aineiden oheiskäyttöä, alkoholinkäyttöä, muitakin riippuvuuksia kuin opioidiriippuvuus. On sosiaalisia ongelmia ja traumaattisia tapahtumia omassa menneisyydessä. Kuntoutuminen etenee yksilöllisesti ja asiakkaan omilla ehdoilla siten, että hän itse määrittää tavoitteita.

Ympäristön asenteet ovat usein kielteisiä korvaushoitoa kohtaan. Kun korvaushoidossa oleva käy samaan aikaan koulua tai on töissä, korvaushoito on viisasta pitää omana tietonaan. Jos se käy terveydenhuollossa ilmi potilastiedoista, suhtautuminen usein muuttuu.

– Huono kohtelu on tosiasia. Se että on korvaushoidossa, ei kiinnosta. Ajatellaan vain, että tässä on narkomaani, sanoo Arabianrannan päihdeklinikan lääkäri Reija Korhola.

Arabianrannan päihdeklinikalla korvaushoito on pitkäkestoista eikä hoitoajalle ole tällä hetkellä ylärajaa. Tampereella K-klinikan hoito on rajattu intensiivivaiheeseen. Esimerkiksi kuntouttavassa korvaushoidossa sen kesto on 1,5 vuotta. Sen jälkeen tarkoitus on siirtyä jatkohoitoon kaupungin terveysasemille tai järjestää lääkkeenanto apteekkisopimuksella.

Arabianrannasta jatkohoitoon siirrytään terveysasemille ja A-klinikoille. Ongelma on, että jatkopaikkoja ei ole riittävästi.

– Hyvä olisi, jos jatkohoitopaikkoja tulisi lisää. Silloin lääkitys voisi jatkua siellä ja se olisi kuin mikä hyvänsä lääkitys mihin hyvänsä krooniseen sairauteen. Ei sen kummempi, sanoo Reija Korhola.

Julkisessa terveydenhuollossa resurssit korvaushoidon järjestämiseen ja etenkin psykososiaaliseen tukeen ovat hyvin rajalliset. Seurauksena voi olla pyöröoviefekti. Tampereen K-klinikan yksikköjohtaja Harri Haapasaari toivoo, että intensiivivaihe olisi pidempi.

– Ihmiset lähtevät suurin toivein jatkohoitoon intensiivivaiheen päätyttyä. Sitten saattaakin käydä niin, että he putoavat hoidosta ja tulevat vähän päästä uudelleen takaisin, Haapasaari sanoo.

Myös Vantaan H-klinikalla on asiakkaita korvaushoidossa toisella tai kolmannella kierroksella.

Arja Kanerva sanoo, että pieleen mennessä edellisestä kerrasta on usein opittu jotain ja seuraavat kerrat menevät paremmin.

Yksi kysymys korvaushoidossa on kysymys asiakkaiden motivaatiosta. Arabianrannan päihdeklinikalla huomautetaan, että motivaatio on kaikkea muuta kuin yksioikoinen asia.

– Motivaatio mihin? Joku haluaa vain päästä hoitoon. Meillä on haittoja vähentävässä korvaushoidossa ihmisiä, jotka todennäköisesti ovat hoidossa lopun elämäänsä. Heillä ei ole oheiskäyttöä, he ovat eläkkeellä, asuvat omissa asunnoissaan ja kokevat elämänsä hyväksi ja hyötyvänsä hoidosta. Mihin motivaatio pitää olla? Ainoastaanko vieroittautumiseen tai kouluttautumiseen ja työllistymiseen? sosiaaliterapeutti Noora Reunanen kysyy.

Teksti: Auli Saukkonen

Artikkeli on julkaistu Tiimi-lehdessä 5/2010.

Muokattu viimeksi 06.02.2020.

Tiimi-lehti

Tilaa Tiimi-lehti kotiin tai työpaikalle!

Auta meitä saamaan päihdetyölle mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa.

Ovatko osoite- tai laskutustietosi muuttuneet? Päivitä tietosi tästä

Tilaa Tiimi-lehti