Koronapoikkeusolot koettelevat etenkin ihmisiä, joilla on jo ennestään vaikeaa

Koronapandemia on vaikuttanut monella tasolla ihmisten hyvinvointiin ja järjestöjen toimintaan. A-klinikkasäätiössä tehtiin vuoden 2020 keväällä ja kesällä tutkimusta koronapoikkeustilan vaikutuksista järjestöjen toimintaan ja niiden tavoittamien ihmisten hyvinvointiin.

Koronapandemian ensimmäinen aalto vaikutti erityisen voimakkaasti ihmisiin, joilla oli mielenterveysongelmia tai jotka kuuluivat sairauden takia riskiryhmään, kuten syöpäpotilaisiin tai kroonista väsymysoireyhtymää sairastaviin.

Tämä selvisi sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille suunnatussa kyselyssä. Sen tekivät Arjen toimintakyky -hanke, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0 ja Toimintakyky kuntoon -avustusohjelma.

Kyselyssä tavoitetut 531 henkilöä kertoivat poikkeustilan aikaisista kokemuksistaan toukokuussa 2020. Ongelmien kasautumisen riski oli suuri ihmisillä, joilla oli jo ennestään vaikeaa. 

Eristäytyminen oli vähentänyt ihmisten toisilleen tuottamaa turvaa ja mielihyvää.

Päihde- ja mielenterveysongelmia kokeneiden keskuudessa oli enemmän yksinäisyyttä kokeneita sekä ennen poikkeustilaa että sen aikana. Eristäytyminen oli vähentänyt ihmisten toisilleen tuottamaa turvaa ja mielihyvää. Tuttujen asioiden muuttuminen ja jatkuva valppaana oleminen kuormittivat vastaajien arkea. 

Kyselyllä tavoitetuista vastaajista valtaosa kertoi päihteidenkäyttönsä pysyneen samana tai vähentyneen koronakevään aikana. Päihteidenkäytön vähenemisen taustalla oli kokemuksia elämän rauhoittumisesta sekä sosiaalisten suhteiden ja arjen hallinnan parantumisesta. 

Päihteidenkäytön lisääntymisellä oli yhteyksiä yksinäisyyden kokemuksiin, mielenterveyden ongelmiin ja alkoholin riskikäyttöön. Aiempaa enemmän päihteitä käyttäneet vastaajat kertoivat tuen saannin huonontumisesta matalan kynnyksen palvelujen ja vertaisryhmien sulkeuduttua. 

Osa pitkäaikaissairaiden omaisista oli elänyt kevään kokopäiväisessä hoivavastuussa ilman hengähdystaukoja. Omaiset kuormittuivat eri tavoin poikkeustilan aikana. 

Koronapandemian aikana on noussut esiin omaisten tuen tarve, kun terveys- ja sosiaalipalveluja karsittiin rajoitustoimien vuoksi. Omaisten kuormitus ei ollut hellittänyt vielä syksyllä: Irti Huumeista ry:n vertaisryhmiin osallistuvat kertoivat yksinäisyyden kokemuksista ja huolesta altistua koronalle läheisen huumeiden käytön takia. 

Jalkautuvat työntekijät kertoivat lisääntyneestä asunnottomuudesta, kovasta nälästä ja huonontuneesta perushygieniasta.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöt muuttivat lähipalveluita sähköisiksi ja sopeuttivat muilla tavoin palvelujaan koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi keväällä 2020. Järjestöjen näkökulmaa tarkasteltiin haastattelemalla työntekijöitä 10:ssä matalan kynnyksen palveluja tarjoavassa järjestössä. 

Poikkeustilan aikana etäpalveluina tarjottu psyykkinen tuki koettiin usein riittämättömäksi vakavimmista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Haastateltujen työntekijöiden mukaan vaikeat elämäntilanteet sekä laitteiden ja osaamisen puute sulkivat asiakkaita palvelujen ulkopuolelle.

Huumeita aktiivisesti käyttävien ihmisten hätä kasvoi koronakevään aikana. Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen jalkautuvat työntekijät kertoivat lisääntyneestä asunnottomuudesta, kovasta nälästä ja huonontuneesta perushygieniasta. Työntekijät olivat huolissaan ihmisten taloudellisesta tilanteesta, retkahduksista, mielenterveyden huonontumisesta sekä psykoosi- ja itsemurhariskin kasvamisesta.

Uhkana nähtiin myös koronan leviäminen huono-osaisten päihdeongelmaisten pariin, joista moni kuuluu tutkitusti koronavirustaudin riskiryhmiin. 

Vertaistukea olisi hyvä järjestää myös kasvotusten.

Järjestöjen asiakastyössä on otettu vuoden aikana huima digiloikka. Matalan kynnyksen työntekijät arvioivat, että osa uusista työmuodoista jää elämään poikkeusolojen jälkeen. Etäpalveluissa tärkeäksi nähtiin tuttujen viestintävälineiden käyttäminen, persoonallinen ja asiakaslähtöinen yhteydenpito sekä luova toiminnallisuus.

Etäyhteydet eivät aina korvaa fyysistä läsnäoloa vaikeissa tilanteissa. Vertaistukea olisi hyvä järjestää myös kasvotusten. Järjestöiltä odotettiin keväällä 2020 vertaistuen lisäksi käytännön apua ja räätälöityä tiedottamista. Järjestöjen toimintaan kohdistuvia toiveita käsittelevä artikkeli ilmestyi maaliskuussa 2021 Toimintakyky kuntoon -ohjelman ja Humakin yhteisjulkaisussa. 

Poikkeustilan aikana ihmiset ovat kehittäneet myös monenlaisia selviytymiskeinoja.

Tutkimuksissa nousi esiin huoli tilanteen kriisiytymisestä. Eristäytymisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia mielen hyvinvoinnille. Poikkeustilan aikana ihmiset ovat kehittäneet myös monenlaisia selviytymiskeinoja. Pysähtyminen oli antanut tilaa tunteiden käsittelyyn ja lisännyt itsetuntemusta. Mielekkyyttä poikkeusarkeen antoivat läheiset, vertaiset, arjen rutiinit, luonto, uskonto ja kuntoilu.

Järjestöissä palvelujen kehittäminen edellyttää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista, ongelmista, elämäntilanteista, valmiuksista ja sähköisten palvelujen käyttämisen esteistä.  Monessa järjestössä on ollut myös huoli siitä, kuinka ihmiset tavoitetaan palveluiden piiriin niiden avautuessa uudestaan. Pelkona on ollut myös järjestöjen taloudellisten resurssien heikkeneminen. 

Teksti:
Alix Helfer, hanketutkija ja -koordinaattori, Arjen toimintakyky -hanke
Sari Jurvansuu, tutkija, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0
Teemu Kaskela, tutkija, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0
Jouni Tourunen, tutkimuspäällikkö, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0
Kuva: Pexels

MIPA 2.0 -hankeverkoston ja Arjen toimintakyky -hankkeen järjestämällä teemaviikolla 22.–26.3.2021 tehdään yhdessä näkyväksi koronan vaikutuksia järjestötyöhön ja ihmisten arkeen. 

Tervetuloa tutustumaan:

• Facebook: MIPAverkosto & atoimintakyky

• Twitter: @MIPAverkosto & atoimintakyky

• Instagram: @MIPAverkosto

Teemaviikon aihetunniste on #koronakysely

Lisätietoa ja julkaisut kyselyn tuloksista:

• Arjen toimintakyky -hanke

• Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0